Salassapito lastensuojelun moniammatillisessa yhteistyössä

Abstract

Salassapito lastensuojelussa perustuu asiakkaan yksityiselämän suojan turvaamiseen ja asiakassuhteen luottamuksellisuuteen. Salassapidosta on säännelty laajasti niin yleislakien kuin erityislakienkin säännöksissä. Lastensuojelun asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen hahmottaminen vaatii usein monen eri ammattiryhmän edustajien sujuvaa yhteistyötä, jolloin salassa pidettäviä tietoja tulee voida vaihtaa yhteistyöhön osallistuvien kesken. Moniammatillisessa yhteistyössä korostuu asiakaslähtöisyys ja eri hallinnon sektorirajoja ylittäviä palveluita kyetään sovittamaan yhteen asiakkaan edun mukaisesti. Lähtökohtaisesti salassapidosta poikkeaminen edellyttää asiakkaan suostumusta, mutta laissa säädetyin edellytyksin tietoja voidaan vaihtaa myös ilman asiakkaan nimenomaista suostumusta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisin edellytyksin salassa pidettäviä tietoja voidaan vaihtaa lastensuojelun moniammatillisessa yhteistyössä, ja millaisia haasteita salassapitoon liittyvä sääntely mahdollisesti asettaa lastensuojelun moniammatilliselle yhteistyölle. Tutkimus on metodiltaan lainopillinen ja tutkimusaihetta lähestytään sosiaalioikeuden näkökulmasta. Tutkimuksessa on ensisijaisesti pyritty systematisoimaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja muodostamaan siitä selkeä kokonaiskuva tulkintaa varten.

Tutkimuksen tulosten mukaan salassapitoon liittyvä sääntely ei lähtökohtaisesti estä moniammatillista yhteistyötä lastensuojelussa. Pirstaleinen ja useaan eri lakiin hajautettu lainsäädäntö on kuitenkin kaikessa monimutkaisuudessaan ja laajuudessaan vaikeasti hahmotet-tava sekä jättää lain tulkitsijalle ja soveltajalle huomattavasti harkintavaltaa. Merkittävimmät haasteet liittyvätkin siihen, miten salassapitosäännöksiä tulkitaan ja mitkä tekijät ohjaavat viranomaisen harkintavallan käyttöä.