Tulvariskin muutos ja vakuutuskelpoisuus pitkällä aikavälillä : Sekundaarianalyysi vuosien 2050–2100 ennakoiduista tulvista
Isoaho, Ninni (2021)
2021
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273884
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273884
Tiivistelmä
Erityyppiset tulvat aiheuttavat Suomessa mittavaa taloudellista vahinkoa vuosittain erityisesti rakennuksille ja irtaimistolle esimerkiksi vaihtelevan vedenkorkeuden ja tulvavesien mukana kulkevan materiaalin aiheuttamien tuhojen myötä. Vuodesta 2014 Suomessa siirryttiin aiemmasta valtion varoihin perustuvasta tulvien korvausjärjestelmästä yksityisiin vahinkovakuutuksiin, minkä seurauksena henkilöasiakkaat voivat varautua omaisuutensa tulvariskiin useimpiin kotivakuutuksiin sisältyvän tulvaturvan avulla.
Tutkielma on toteutettu teoriaohjaavalla sekundaarianalyysillä hyödyntäen tulvariskin kehittymisestä tehtyjä ennakointitutkimuksia. Tutkimuksista pyritään luomaan tiedeyhteisön yhteinen näkemys tulvariskin kehittymisen yleisistä suuntaviivoista. Käytännössä tämä tarkoittaa tulevaisuuden tulvariskin käsitteen hahmottamista ja sen tarkastelua aineistosta koottujen taustavoimien mittareiden pohjalta. Tämän jälkeen käsitellään riskin tulevaisuutta vakuutuskelpoisuuden kontekstissa. Käsittely tapahtuu hyödyntäen yleisesti tiedeyhteisössä hyväksyttyjä vakuutuskelpoisuuden vaatimuksia. Tukena käytetään kansainvälisiä tutkimuksia, joissa vakuutuskelpoisuuden pohtiminen on ollut Suomea enemmän esillä.
Käytetyn teoriaohjaavan sekundaarianalyysin tarkoituksena on tuottaa analyysia muiden tutkijoiden tuottamien aineistojen ja tutkimusten pohjalta. Tutkielmassa analyysissa hyödynnetään abduktiivista logiikkaa, jonka tausta-ajatuksena on havaintojen tekeminen niin sanottuna johtoajatuksena toimivasta käsityksestä. Tutkimusotteen etuna on monipuolisen ja ristiriitaisuuksiakin sisältävän tutkimusaineiston moniulotteinen huomioiminen, mikä tukee tutkielman tulevaisuudellista otetta.
Muun muassa ilmastonmuutos ja talouskasvu muuttavat tulvariskin todennäköisyyttä ja voimakkuutta erityisesti pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi eri puolilla Suomen rannikko- ja vesistö-alueita voidaan odottaa tulvavahinkojen euromääräisten seurauksien kasvua. Vakuutusyhtiöiden näkökulmasta tilanne vaatii sopeutumista riskin vahvaan alueelliseen sijoittumiseen sekä erityisesti tällä hetkellä vakuutettavien kohteiden haavoittuvuuden lisääntymiseen. Tällä hetkellä ennustettavissa oleva kehityskulku asettaa vakuutusyhtiöt pohtimaan jossain määrin riskin vakuutuskelpoisuuden lähtökohtia tulvariskin kohdalla niin maailmalla kuin Suomessakin. Kuitenkin tutkielmassa tarkasteltujen seikkojen valossa valitulla tulevaisuuden aikajänteellä tulvariskin vakuutuskelpoisuuden vaarantuminen näyttää melko epätodennäköiseltä.
Tutkielma on toteutettu teoriaohjaavalla sekundaarianalyysillä hyödyntäen tulvariskin kehittymisestä tehtyjä ennakointitutkimuksia. Tutkimuksista pyritään luomaan tiedeyhteisön yhteinen näkemys tulvariskin kehittymisen yleisistä suuntaviivoista. Käytännössä tämä tarkoittaa tulevaisuuden tulvariskin käsitteen hahmottamista ja sen tarkastelua aineistosta koottujen taustavoimien mittareiden pohjalta. Tämän jälkeen käsitellään riskin tulevaisuutta vakuutuskelpoisuuden kontekstissa. Käsittely tapahtuu hyödyntäen yleisesti tiedeyhteisössä hyväksyttyjä vakuutuskelpoisuuden vaatimuksia. Tukena käytetään kansainvälisiä tutkimuksia, joissa vakuutuskelpoisuuden pohtiminen on ollut Suomea enemmän esillä.
Käytetyn teoriaohjaavan sekundaarianalyysin tarkoituksena on tuottaa analyysia muiden tutkijoiden tuottamien aineistojen ja tutkimusten pohjalta. Tutkielmassa analyysissa hyödynnetään abduktiivista logiikkaa, jonka tausta-ajatuksena on havaintojen tekeminen niin sanottuna johtoajatuksena toimivasta käsityksestä. Tutkimusotteen etuna on monipuolisen ja ristiriitaisuuksiakin sisältävän tutkimusaineiston moniulotteinen huomioiminen, mikä tukee tutkielman tulevaisuudellista otetta.
Muun muassa ilmastonmuutos ja talouskasvu muuttavat tulvariskin todennäköisyyttä ja voimakkuutta erityisesti pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi eri puolilla Suomen rannikko- ja vesistö-alueita voidaan odottaa tulvavahinkojen euromääräisten seurauksien kasvua. Vakuutusyhtiöiden näkökulmasta tilanne vaatii sopeutumista riskin vahvaan alueelliseen sijoittumiseen sekä erityisesti tällä hetkellä vakuutettavien kohteiden haavoittuvuuden lisääntymiseen. Tällä hetkellä ennustettavissa oleva kehityskulku asettaa vakuutusyhtiöt pohtimaan jossain määrin riskin vakuutuskelpoisuuden lähtökohtia tulvariskin kohdalla niin maailmalla kuin Suomessakin. Kuitenkin tutkielmassa tarkasteltujen seikkojen valossa valitulla tulevaisuuden aikajänteellä tulvariskin vakuutuskelpoisuuden vaarantuminen näyttää melko epätodennäköiseltä.