Vallilan varikko : Konseptisuunnitelma käyttötarkoituksen muutoksesta ja säilyttävästä lisärakentamisesta
Rinkinen, Niina (2021)
2021
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294126
Tiivistelmä
Tämä diplomityö käsittelee konseptia Vallilan varikkorakennusten kokonaisuuden käyttötarkoituksen muutoksesta ja lisärakentamisesta korottamalla olemassa olevia rakennuksia tontilla. Vallilan varikon ensimmäinen rakennus, raitiovaunuhalli, valmistui 1914 ja sen jälkeen kokonaisuutta on täydennetty nykyiseen muotoonsa 1949 vuoteen asti. Alue poistuu nykyisestä käytöstään vuoden 2025 jälkeen, kun uudet varikkotilat valmistuvat Helsingin Ruskeasuolle. Käytöstä poistuva varikko sijaitsee tiiviisti rakennetulla ja asutulla alueella Helsingin pohjoisessa kantakaupungissa ja sen rakennuksissa on yhteensä yli 20 000 kerrosneliötä tilaa hyödynnettäväksi. Kokonaisuudella on merkittäviä rakennushistoriallisia arvoja ja se on osa Vallilan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. Rakennuksia tullaan suojelemaan osin tai kokonaan tulevan asemakaavan muutoksessa, kun alueen uutta käyttötapaa määritellään.
Uusien toimintojen konseptia on kehitetty alueen asukkaiden ja kaupungin toiveita sekä tarpeita kartoittamalla. Näiden lisäksi on pyritty ottamaan huomioon tulevaisuuden muutokset ihmisten arjessa ja tilojen käyttötarpeissa. Konseptin tavoitteena on palvella koko kaupunkia, kaupunginosaa ja tonttia kokonaisuutena.
Työssä tarkastellaan lähtötilannetta kaupunkitilan eri tekijöiden (mm. melu, näkymät, korkeudet, maasto) kautta sekä arvottamalla olemassa olevat rakennukset. Näiden perusteella on pyritty löytämään tilojen ja rakennusten luonnetta vastaavat käyttötarkoitukset ja mahdolliset paikat lisärakentamiselle.
Käyttötarkoituksen muutosta tarkastellaan konseptin tasolla, jossa rakennusosille on esitetty mahdollisia uusia toimintoja luontevasti lomittuvana ja toisiaan tukevana kokonaisuutena. Lisärakentaminen liittyy tähän tuomalla omat synergiaetunsa asukkaiden arjen tasolla. Lisäksi modulaariset asuntoyksiköt muodostavat alueelle uutta arkkitehtonista ilmettä ja luovat vaihtelevan sekä rikkaan kokonaisuuden kattopuutarhoineen.
Varikkoalueen kokonaisuutta tutkitaan uutena, luomisvoimaisena keskuksena, joka vetää ihmisiä puoleensa laajemmalta alueelta ja muodostaa oman persoonallisen yhteisönsä eri käyttäjien ja toimijoiden välille.
Uusien toimintojen konseptia on kehitetty alueen asukkaiden ja kaupungin toiveita sekä tarpeita kartoittamalla. Näiden lisäksi on pyritty ottamaan huomioon tulevaisuuden muutokset ihmisten arjessa ja tilojen käyttötarpeissa. Konseptin tavoitteena on palvella koko kaupunkia, kaupunginosaa ja tonttia kokonaisuutena.
Työssä tarkastellaan lähtötilannetta kaupunkitilan eri tekijöiden (mm. melu, näkymät, korkeudet, maasto) kautta sekä arvottamalla olemassa olevat rakennukset. Näiden perusteella on pyritty löytämään tilojen ja rakennusten luonnetta vastaavat käyttötarkoitukset ja mahdolliset paikat lisärakentamiselle.
Käyttötarkoituksen muutosta tarkastellaan konseptin tasolla, jossa rakennusosille on esitetty mahdollisia uusia toimintoja luontevasti lomittuvana ja toisiaan tukevana kokonaisuutena. Lisärakentaminen liittyy tähän tuomalla omat synergiaetunsa asukkaiden arjen tasolla. Lisäksi modulaariset asuntoyksiköt muodostavat alueelle uutta arkkitehtonista ilmettä ja luovat vaihtelevan sekä rikkaan kokonaisuuden kattopuutarhoineen.
Varikkoalueen kokonaisuutta tutkitaan uutena, luomisvoimaisena keskuksena, joka vetää ihmisiä puoleensa laajemmalta alueelta ja muodostaa oman persoonallisen yhteisönsä eri käyttäjien ja toimijoiden välille.