"Häpeällistä, surullista, huolestuttavaa": Yhdysvaltojen kongressihyökkäyksen tuomitsemisen retorinen rakentuminen suomalaisessa uutisoinnissa
Korhonen, Pauliina (2021)
2021
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294114
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen sitä, miten Yhdysvalloissa 6. tammikuuta 2021 tapahtuneen kongressihyökkäyksen tuomitseminen rakentuu suomalaisissa mediakeskusteluissa. Kotimaisissa medioissa esimerkiksi väkivaltaisten mellakoiden tuomitseminen on uutisaiheena yleistynyt, ja siksi tavoitteenani tutkimuksessa oli tutkia tuomitsemista ilmiönä ja journalistisena valintana.
Tutkielmassa hyödynnän menetelmänä retoriikan analyysiä, jonka avulla tutkin sekä uutisoinnin keinoja että mediassa annettuja puheenvuoroja. Retorisina keinoina tarkastelen sanavalintoja, metaforia ja vertauksia sekä väitteille esitettyjä perusteluja.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu hybridien mediatapahtumien tutkimuksesta sekä populismin ja demokraattisesti sitoutuneen journalismin aiemmasta tutkimuksesta. Koska aiempaa tutkimusta tuomitsemisesta mediakeskusteluissa ei ole vielä tehty, edellä mainittu teoria nivoutuu tutkielmassani kokonaisuudeksi, jonka avulla pohjustan aihetta.
Tutkielman aineisto koostuu 12:sta Ylellä ja Helsingin Sanomissa julkaistusta journalistisesta artikkelista. Käsittelen tutkielmassa juttuja, jotka on julkaistu edellä mainituissa medioissa viikon sisällä tapahtumasta. Näin ollen aineiston rajaukseksi muodostui 6.–13. tammikuuta 2021.
Retorisina keinoina aineistossa hyödynnetään etenkin tunteisiin vetoavia, voimakkaasti latautuneita ilmaisuja ja sanavalintoja. Tutkielmassa tehtyjen havaintojen perusteella aineistossa esiintyy myös mediapopulismin keinoja, jotka ilmenevät muun muassa moraaliin vetoamisen ja vastakkainasettelujen kautta.
Tapauksen tuomitseminen muodostuu aineiston perusteella poliittiseksi kysymykseksi kotimaan kontekstissa, sillä yleisin puhuja mediassa on suomalainen poliitikko. Hyökkäyksen tuomitseminen rakentuu aineistossa selkeästi suhteessa demokratiaan ja populismiin, ja etenkin populismi arvotetaan mediassa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Sanavalinnat paljastavat aineistosta myös yhteiskunnallisia arvomaailmoja, jota vastaan hyökkäys mediassa asemoidaan.
Tutkielmassa hyödynnän menetelmänä retoriikan analyysiä, jonka avulla tutkin sekä uutisoinnin keinoja että mediassa annettuja puheenvuoroja. Retorisina keinoina tarkastelen sanavalintoja, metaforia ja vertauksia sekä väitteille esitettyjä perusteluja.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu hybridien mediatapahtumien tutkimuksesta sekä populismin ja demokraattisesti sitoutuneen journalismin aiemmasta tutkimuksesta. Koska aiempaa tutkimusta tuomitsemisesta mediakeskusteluissa ei ole vielä tehty, edellä mainittu teoria nivoutuu tutkielmassani kokonaisuudeksi, jonka avulla pohjustan aihetta.
Tutkielman aineisto koostuu 12:sta Ylellä ja Helsingin Sanomissa julkaistusta journalistisesta artikkelista. Käsittelen tutkielmassa juttuja, jotka on julkaistu edellä mainituissa medioissa viikon sisällä tapahtumasta. Näin ollen aineiston rajaukseksi muodostui 6.–13. tammikuuta 2021.
Retorisina keinoina aineistossa hyödynnetään etenkin tunteisiin vetoavia, voimakkaasti latautuneita ilmaisuja ja sanavalintoja. Tutkielmassa tehtyjen havaintojen perusteella aineistossa esiintyy myös mediapopulismin keinoja, jotka ilmenevät muun muassa moraaliin vetoamisen ja vastakkainasettelujen kautta.
Tapauksen tuomitseminen muodostuu aineiston perusteella poliittiseksi kysymykseksi kotimaan kontekstissa, sillä yleisin puhuja mediassa on suomalainen poliitikko. Hyökkäyksen tuomitseminen rakentuu aineistossa selkeästi suhteessa demokratiaan ja populismiin, ja etenkin populismi arvotetaan mediassa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Sanavalinnat paljastavat aineistosta myös yhteiskunnallisia arvomaailmoja, jota vastaan hyökkäys mediassa asemoidaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [6519]