Novel Targeted Therapies and Prognostic Markers for T Cell Acute Lymphoblastic Leukemia
Laukkanen, Saara (2021)
Laukkanen, Saara
Tampere University
2021
Lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine, Biosciences and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1965-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1965-6
Tiivistelmä
Akuutti lymfoblastileukemia (ALL) on lasten yleisin syöpätyyppi ja se voidaan luokitella B- ja T-solulinjojen taudeiksi. B-linjan ALL potilaista noin 90% paranee pysyvästi ja taudista tunnetaan useita hoidon kannalta merkityksellisiä alatyyppejä, toisin kuin T-linjan akuutissa leukemiassa. T-soluisen akuutin leukemian paranemisprosentti on hieman yli 80%, mutta uusiutuessaan tauti on hyvin huonoennusteinen. T-ALL:n syntyyn vaikuttavat olennaisesti mm. geenisäätelijäproteiinien epänormaali toiminta sekä virheellinen soluviestintä. Näiden tekijöiden syvällisempi tuntemus luo perustan hoidon kannalta merkittävien biomarkkereiden ja uusien hoitomuotojen kehittämiselle.
Tässä väitöskirjahankkeessa tutkittiin geenien tavanomaisesta poikkeavaa ilmentymistä laajassa verisyöpäaineistossa. Havaitsimme poikkeavan ilmentymisen LCK-nimiselle tyrosiinikinaasille T-soluisessa akuutissa leukemiassa. Tietokoneavusteisessa analyysissä havaittiin, että tyrosiinikinaasiestäjä dasatinibi voi toimia täsmälääkkeenä tässä taudissa ja havainto vahvistettiin soluviljely- ja potilasnäytekokeissa. Vajaa 30% potilasnäytteistä reagoi suotuisasti dasatinibi- lääkitykselle alhaisilla pitoisuuksilla, joilla ei ollut haitallisia vaikutuksia terveisiin imusoluihin.
Yhden lääkeaineen varaan rakentuvat hoidot johtavat kuitenkin usein ns. lääkeresistenssiin ja taudin uusiutumiseen. Lisäksi omassa aineistossamme merkittävä osa näytteistä ei ollut herkkiä dasatinibille. Sen vuoksi etsimme sellaisia lääkeaineiden yhdistelmiä, joilla saataisiin vahvempaa vaikutusta useammalle potilaalle. Tätä varten kehitimme ensin uuden T-ALL-tautia jäljittelevän seeprakalamallin. Leukeemisista kaloista eristettyjen solujen lääketestausta varten loimme seulontamenetelmän, joka mahdollistaa nopeasti monien lääkkeiden ja niiden yhdistelmien tutkimisen. Näitä työkaluja hyödyntäen havaitsimme vahvan yhteisvaikutuksen dasatinibin ja AKT- nimisen kinaasin estäjän välillä. Yhteisvaikutusta havaittiin myös useiden muiden samankaltaisten viestinsiirron estäjämolekyylien kanssa (esim. temsirolimuusi). Dasatinibin ja temsirolimuusin yhteisvaikutusta tutkittiin myös hiirikokeissa, joissa yhdistelmähoitoa saaneiden eläinten elimistössä oli lääkehoidon jälkeen selvästi vähemmän leukemiasoluja kuin kontrolliryhmässä. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös potilasnäytteillä. Tarkemmissa mekanistisissa tutkimuksissa vahvistimme, että aktiivinen LCK-kinaasi on dasatinibin kohdeproteiini T-soluisessa leukemiassa, ja tärkeä osa taudin syntyprosessia.
Tunnistimme myös SIX6-nimisen geenisäätelijän poikkeavan ilmentymisen ja toiminnan T-soluisessa leukemiassa. Korkea SIX6-geenin ilmentymistaso liittyi huonoon ennusteeseen kolmessa lasten T-leukemian potilaskohortissa. Tutkimuksemme osoittivat, että korkean SIX6 ilmentymisen aiheuttaa T-soluisessa leukemiassa toimiva TAL1-geeni, jonka säätely on taudissa häiriintynyttä.
Tässä väitöskirjatyössä tunnistettiin prekliinisillä menetelmillä uusi T-soluiseen akuuttiin leukemiaan tehoava hoito ja uusi lääkeyhdistelmä, jolla saatiin tehokas yhteisvaikutus leukemiasolujen hävittämiseksi. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan myös biologinen mekanismi lääkkeiden toiminnalle. Löydökset luovat pohjaa sille, että tätä lääkeyhdistelmää kannattaa tutkia tulevaisuudessa myös potilaskokeissa. Löysimme myös uuden biomarkkerin, jonka avulla voidaan tarkemmin tunnistaa sellaiset potilaat, joiden tauti ei reagoi hyvin nykyiselle lääkehoidolle. Tutkimustulokset mahdollistavat potilaiden luokittelun parantamisen ja toimivat lähtökohtana lääkekokeiden suunnittelutyön käynnistämiselle uusiutuneeseen T-soluiseen akuuttiin leukemiaan.
Tässä väitöskirjahankkeessa tutkittiin geenien tavanomaisesta poikkeavaa ilmentymistä laajassa verisyöpäaineistossa. Havaitsimme poikkeavan ilmentymisen LCK-nimiselle tyrosiinikinaasille T-soluisessa akuutissa leukemiassa. Tietokoneavusteisessa analyysissä havaittiin, että tyrosiinikinaasiestäjä dasatinibi voi toimia täsmälääkkeenä tässä taudissa ja havainto vahvistettiin soluviljely- ja potilasnäytekokeissa. Vajaa 30% potilasnäytteistä reagoi suotuisasti dasatinibi- lääkitykselle alhaisilla pitoisuuksilla, joilla ei ollut haitallisia vaikutuksia terveisiin imusoluihin.
Yhden lääkeaineen varaan rakentuvat hoidot johtavat kuitenkin usein ns. lääkeresistenssiin ja taudin uusiutumiseen. Lisäksi omassa aineistossamme merkittävä osa näytteistä ei ollut herkkiä dasatinibille. Sen vuoksi etsimme sellaisia lääkeaineiden yhdistelmiä, joilla saataisiin vahvempaa vaikutusta useammalle potilaalle. Tätä varten kehitimme ensin uuden T-ALL-tautia jäljittelevän seeprakalamallin. Leukeemisista kaloista eristettyjen solujen lääketestausta varten loimme seulontamenetelmän, joka mahdollistaa nopeasti monien lääkkeiden ja niiden yhdistelmien tutkimisen. Näitä työkaluja hyödyntäen havaitsimme vahvan yhteisvaikutuksen dasatinibin ja AKT- nimisen kinaasin estäjän välillä. Yhteisvaikutusta havaittiin myös useiden muiden samankaltaisten viestinsiirron estäjämolekyylien kanssa (esim. temsirolimuusi). Dasatinibin ja temsirolimuusin yhteisvaikutusta tutkittiin myös hiirikokeissa, joissa yhdistelmähoitoa saaneiden eläinten elimistössä oli lääkehoidon jälkeen selvästi vähemmän leukemiasoluja kuin kontrolliryhmässä. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös potilasnäytteillä. Tarkemmissa mekanistisissa tutkimuksissa vahvistimme, että aktiivinen LCK-kinaasi on dasatinibin kohdeproteiini T-soluisessa leukemiassa, ja tärkeä osa taudin syntyprosessia.
Tunnistimme myös SIX6-nimisen geenisäätelijän poikkeavan ilmentymisen ja toiminnan T-soluisessa leukemiassa. Korkea SIX6-geenin ilmentymistaso liittyi huonoon ennusteeseen kolmessa lasten T-leukemian potilaskohortissa. Tutkimuksemme osoittivat, että korkean SIX6 ilmentymisen aiheuttaa T-soluisessa leukemiassa toimiva TAL1-geeni, jonka säätely on taudissa häiriintynyttä.
Tässä väitöskirjatyössä tunnistettiin prekliinisillä menetelmillä uusi T-soluiseen akuuttiin leukemiaan tehoava hoito ja uusi lääkeyhdistelmä, jolla saatiin tehokas yhteisvaikutus leukemiasolujen hävittämiseksi. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan myös biologinen mekanismi lääkkeiden toiminnalle. Löydökset luovat pohjaa sille, että tätä lääkeyhdistelmää kannattaa tutkia tulevaisuudessa myös potilaskokeissa. Löysimme myös uuden biomarkkerin, jonka avulla voidaan tarkemmin tunnistaa sellaiset potilaat, joiden tauti ei reagoi hyvin nykyiselle lääkehoidolle. Tutkimustulokset mahdollistavat potilaiden luokittelun parantamisen ja toimivat lähtökohtana lääkekokeiden suunnittelutyön käynnistämiselle uusiutuneeseen T-soluiseen akuuttiin leukemiaan.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4906]