Sosiaalisen median käyttö terveysaiheisessa tiedonhaussa
Valtanen, Aleksi (2021)
2021
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273793
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin sosiaalisen median käyttöä terveysaiheisessa tiedonhaussa. Tutkimus etsi erilaisia syitä sille, miksi tiedonhakijat käyttivät terveystiedonhaussa sosiaalista mediaa. Samalla selvitettiin, mitä hyötyjä tai ongelmia sosiaalisen median käyttöön terveystiedonhaun kanavana liittyi. Näiden lisäksi tutkielman tarkoituksena oli eritellä lyhyesti, millaisista mahdollisista tutkimuksellisista lähtökohdista aihepiiriä oli tarkasteltu.
Kattavan kuvan saamiseksi aiheesta tutkimusmenetelmänä käytettiin ProQuestin Library & Information Science Collection -tietokantaan kohdistunutta systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineistoksi valikoitui seulonnan jälkeen 25 artikkelia, joissa käsiteltiin terveystiedon hankintaa tutkielmassa määritellyllä tavalla sosiaalisen median kontekstissa.
Tulokset osoittivat, että sosiaalista mediaa käytettiin useimmiten, koska sen avulla haluttiin löytää hyödyllistä tietoa tietystä omaa tai läheisen elämää koskettaneesta sairaudesta, erilaisista terveysongelmista tai yleisluontoisista terveysaiheista. Sosiaalisten palveluiden helppokäyttöisyys ja tavoitettavuus vaikuttivat osaltaan niiden käyttöön. Lisäksi sosiaalista mediaa hyödynnettiin, koska se tarjosi kanavan tavoittaa muiden käyttäjien kokemuksia, neuvoja sekä yhteisöjen suomaa tukea. Yhteisöllisyys, osallistuminen sekä näihin liittyvät positiiviset terveyskokemukset osoittautuivatkin sosiaalisen median käytön selvimmiksi hyödyiksi. Sosiaalinen media vastasi myös tarpeisiin, joita puutteet virallisissa terveyspalveluissa aiheuttivat.
Haitoista erityisesti alustoilla helposti leviävä epäluotettava terveysaiheinen informaatio ja sen käyttöön liittyvät riskit korostuivat. Sosiaalista mediaa pidettiinkin epäluotettavana tiedonhaun kanavana. Aihepiiriä käsitelleitä tutkimuksia ohjanneet viitekehykset ja teoreettiset lähtökohdat olivat monipuolisia, mutta niissäkin nousi esille informaation luotettavuuden arvioinnin problematiikka. Myös esimerkiksi eriarvoisuuden ja digitaalisen lukutaidon näkökulmat mainittiin artikkeleissa.
Kattavan kuvan saamiseksi aiheesta tutkimusmenetelmänä käytettiin ProQuestin Library & Information Science Collection -tietokantaan kohdistunutta systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineistoksi valikoitui seulonnan jälkeen 25 artikkelia, joissa käsiteltiin terveystiedon hankintaa tutkielmassa määritellyllä tavalla sosiaalisen median kontekstissa.
Tulokset osoittivat, että sosiaalista mediaa käytettiin useimmiten, koska sen avulla haluttiin löytää hyödyllistä tietoa tietystä omaa tai läheisen elämää koskettaneesta sairaudesta, erilaisista terveysongelmista tai yleisluontoisista terveysaiheista. Sosiaalisten palveluiden helppokäyttöisyys ja tavoitettavuus vaikuttivat osaltaan niiden käyttöön. Lisäksi sosiaalista mediaa hyödynnettiin, koska se tarjosi kanavan tavoittaa muiden käyttäjien kokemuksia, neuvoja sekä yhteisöjen suomaa tukea. Yhteisöllisyys, osallistuminen sekä näihin liittyvät positiiviset terveyskokemukset osoittautuivatkin sosiaalisen median käytön selvimmiksi hyödyiksi. Sosiaalinen media vastasi myös tarpeisiin, joita puutteet virallisissa terveyspalveluissa aiheuttivat.
Haitoista erityisesti alustoilla helposti leviävä epäluotettava terveysaiheinen informaatio ja sen käyttöön liittyvät riskit korostuivat. Sosiaalista mediaa pidettiinkin epäluotettavana tiedonhaun kanavana. Aihepiiriä käsitelleitä tutkimuksia ohjanneet viitekehykset ja teoreettiset lähtökohdat olivat monipuolisia, mutta niissäkin nousi esille informaation luotettavuuden arvioinnin problematiikka. Myös esimerkiksi eriarvoisuuden ja digitaalisen lukutaidon näkökulmat mainittiin artikkeleissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]