Perhehoidon kategoriat eduskunnan täysistuntokeskusteluissa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sitä, minkälaisia kategorioita perhehoitajista ja perhehoidosta tuotetaan eduskunnan täysistuntokeskusteluissa. Perhehoito on ensisijainen sijaishuollon järjestämisen tapa lastensuojelussa ja perhehoitoon sijoitettujen lasten tarpeet ovat monimuotoisempia kuin aikaisemmin. Tästä syystä on tärkeää tarkastella myös perhehoitoon ja perhehoitajiin liitettyjä ominaisuuksia. Tutkielma on rajautunut käsittelemään ainoastaan lasten perhehoitoa.

Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään lastensuojelun ja perhehoidon historiallisia juuria ja nykypäivää Suomessa, perhehoidon ensisijaisuutta lastensuojelun sijaishuollossa sekä lapsia ja nuoria perhehoidossa. Teoriaosuus käsittelee myös perhehoitoa hoivatyön ja sijaisvanhemmuuden näkökulmasta. Tutkielma on laadullinen ja analyysitavaksi on valittu kategoria-analyysi. Tutkielman metodologinen viitekehys paikantuu sosiaaliseen konstruktionismiin ja analyysi kohdistuu Jürgen Habermasin rationaalisen poliittisen tahdonmuodostuksen prosessimallin mukaisesti lainsäätämisen eettis-poliittisiin ja moraalisiin diskursseihin. Tutkielman aineisto muodostuu perhehoitajalain (312/1992) ja perhehoitolain (263/2015) täysistuntojen pöytäkirjoista, joita on yhteensä neljä. Aineistossa on yhteensä 42 sivua.

Täysistuntokeskusteluissa muodostettujen kategorioiden mukaan perhehoitajat ovat naisia ja hoivatyöntekijöitä, jotka suostuvat tekemään työtään heikoilla etuuksilla. Perhehoito on vaativa elämäntehtävä ja raskasta, arvostuksen ansaitsevaa työtä. Perhehoitajilta vaaditaan tietynlaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten kärsivällisyyttä. Perhehoitajat ovat eettisesti korkeatasoisia ihmisiä, joiden ei tulisi tehdä perhehoitoa rahan takia. Perhehoito on kodinomainen hoitomuoto, jossa hoito annetaan perheolosuhteissa. Perheolosuhteiden luonnollisuus ja tavallinen perhe-elämä ovat tärkeitä piirteitä perhehoidossa. Perhehoito on myös edullinen hoitomuoto, jota ei pidä sekoittaa ammatilliseen hoivatyöhön.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että täysistuntokeskusteluissa muodostetaan perhehoidosta ja perhehoitajista kategorioita, jotka liittyvät etenkin perhehoidon sukupuolittuneisuuteen, kustannuksiin, kodinomaisuuteen ja arvostettavuuteen. Kuva perhehoidosta ja perhehoitajista näyttäytyy kapeana. Perhehoidon ja perheiden monimuotoisuus tulisi tunnistaa niin lainsäätämisen kuin käytännönkin tasolla.

This master’s thesis examines what kind of categories members of the Finnish Parliament form about family care and family carers in plenary sessions. Family care is the preferred form of out-of-home care in child protection and the needs of children placed in family care are more diverse than before. Therefore it is important to examine the features associated with family care and family carers. This master’s thesis examines only family care that is used in child protection.

The theory part of this master’s thesis examines the historical roots and modern day of the Finnish child protection and family care, the primality of family care in out-of-home placements and the children and youth who live in family care. The theory part of this master’s thesis also elaborates family care in the perspectives of care work and foster parenting. This thesis is qualitative and the analysis technique is categorization analysis. The methodological framework of this master’s thesis takes place in the ideas of social constructionism. The analysis focuses at the ethical-political and moral discourses of enacting legislation according to the process model of rational political will-formation by Jürgen Habermas. The analysed material in this master’s thesis consists of the minutes of plenary sessions considering the Family Carer Act (312/1992) and Family Care Act (263/2015). There are four minutes in total. The analysed material has in total 42 pages.

According to the categories formed in plenary sessions family carers are women and care workers who are willing to do their work with weak benefits. Family care is a demanding purpose of life and hard work which deserves appreciation. Family carers should have certain personal features such as patience. Family carers are people with ethically high standards and should not work as a family carer for money. Family care is a home-like form of care where the care happens in a family environment. The naturalness and normality of home environment are important features of family care. Family care is also an affordable form of care which should not be mixed with professional caring.

The conclusion of this master’s thesis is that the members of the Parliament form categories considering especially the gender ratio of family carers, costs, home environment and appreciation of family care. The image formed about family care and family carers seems narrow. The diversity of family care and families should be recognised both in legislative and practical levels.