Automaation mahdollisuudet asuinkerrostalojen suunnittelussa
Rajala, Nella (2021)
Rajala, Nella
2021
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284089
Tiivistelmä
Suomen Arkkitehtiliitto on ilmaissut huolensa erityisesti asuntorakentamisen laadun heikkenemisestä. Tässä diplomityössä tarkastelen, mitä apukeinoja asuntojen suunnitteluun voidaan saada asuinkerrostalojen suunnittelua automatisoimalla, jotta laadukasta asumista on mahdollista suunnitella työelämässä esiintyvien aikataulu- ja kustannuspaineiden keskellä. Tarkasteluni sisältää myös suunnitteluprosessin kehittämisen, jolla pyritään lisäämään arkkitehdin vaikutusmahdollisuuksia hankkeen onnistumiseksi.
Diplomityö muodostuu kolmesta osasta. Teoriaosuudessa tutustutaan yleisellä tasolla rakennushankkeiden etenemiseen Suomessa sekä niiden onnistumisen määritelmään, jonka perustana on kolmen tekijän eli ajan, kustannusten ja laadun onnistuminen. Tätä varten osuudessa tarkastellaan muun muassa sitä, mistä tekijöistä rakennuksen laatu koostuu. Teoriaosuus jatkuu tietokone- ja algoritmiavusteisen suunnittelun perusteisiin tutustumisella ja lopulta arkkitehtisuunnittelun automaation tavoitteiden määrittelyllä.
Diplomityön toisen osan muodostaa Ramboll Finlandin toimeksiantama selvitys, jossa tutkitaan arkkitehtisuunnittelun automaation potentiaalia erityisesti asiakkaalle lisäarvon tuottamisen näkökulmasta. Selvitystä varten toteutetaan asiantuntijahaastatteluja sekä määritellään asuinkerrostalojen työtehtävien automaatiopotentiaalia taulukon avulla. Taulukkoon valittiin viisi automaatiopotentiaalia lisäävää tekijää, jotka teoriaosuuden perusteella ovat: erillinen kokonaisuus muusta hankkeesta, tehtävän mekaanisuus, toistuvuus hankkeiden välillä, optimoinnin tarve ja eri vaihtoehtojen tarkastelun tarve. Taulukon havaintojen perusteella työtehtävät jaettiin neljään kategoriaan: Kokonaisratkaisu, Tehokas apuväline, Kehityskohde ja Ei automaatiopotentiaalia. Toinen osa päättyy Rambollille tehtyyn suunnitelmaan automaation vaiheittaisesta lisäämisestä asuntosuunnitteluun.
Kolmas osuus liittyy tekemääni havaintoon tarpeesta lisätä automaatiotyökaluihin laadullista tarkastelua. Tarkastelukohteeksi valikoitui kerrostaloasunto, jonka laatumääritelmää varten määritellään hyvän asunnon ominaisuuksia löytämieni asukaskyselyiden perusteella. Asunnon laadun tärkeimmiksi tekijöiksi valitsin valoisuuden, kalustettavuuden, muunneltavuuden, esteettömyyden ja säilytystilojen määrän. Lopputuloksena on ehdotus asuntojen laatupisteytyksestä ja selitys siitä, miten sitä voidaan hyödyntää osana algoritmisia työkaluja.
Diplomityöni perusteella voidaan todeta, että asuinkerrostalojen suunnittelun automaatiolla on paljon potentiaalia. Erityisesti yhdistämällä ehdottamaani laatupisteytystä Kokonaisratkaisu- ja Tehokas apuväline -kategorioihin kuuluvien työtehtävien automaatioon tuotetaan lisäarvoa niin asukkaalle kuin tilaajallekin, tehostetaan suunnittelua, vähennetään virheitä ja maksimoidaan arkkitehdin vaikutusmahdollisuudet onnistuneen lopputuloksen syntymiseen. Nämä tekijät mahdollistavat asuntorakentamisen laadun kehittämisen myös kiireisessä liikevoittoa tavoittelevassa työympäristössä, kunhan arkkitehdit motivoituvat opettelemaan uudenlaisia tapoja ajatella suunnittelua algoritmisesti ja soveltamaan oppimaansa hankkeiden parissa.
Diplomityö muodostuu kolmesta osasta. Teoriaosuudessa tutustutaan yleisellä tasolla rakennushankkeiden etenemiseen Suomessa sekä niiden onnistumisen määritelmään, jonka perustana on kolmen tekijän eli ajan, kustannusten ja laadun onnistuminen. Tätä varten osuudessa tarkastellaan muun muassa sitä, mistä tekijöistä rakennuksen laatu koostuu. Teoriaosuus jatkuu tietokone- ja algoritmiavusteisen suunnittelun perusteisiin tutustumisella ja lopulta arkkitehtisuunnittelun automaation tavoitteiden määrittelyllä.
Diplomityön toisen osan muodostaa Ramboll Finlandin toimeksiantama selvitys, jossa tutkitaan arkkitehtisuunnittelun automaation potentiaalia erityisesti asiakkaalle lisäarvon tuottamisen näkökulmasta. Selvitystä varten toteutetaan asiantuntijahaastatteluja sekä määritellään asuinkerrostalojen työtehtävien automaatiopotentiaalia taulukon avulla. Taulukkoon valittiin viisi automaatiopotentiaalia lisäävää tekijää, jotka teoriaosuuden perusteella ovat: erillinen kokonaisuus muusta hankkeesta, tehtävän mekaanisuus, toistuvuus hankkeiden välillä, optimoinnin tarve ja eri vaihtoehtojen tarkastelun tarve. Taulukon havaintojen perusteella työtehtävät jaettiin neljään kategoriaan: Kokonaisratkaisu, Tehokas apuväline, Kehityskohde ja Ei automaatiopotentiaalia. Toinen osa päättyy Rambollille tehtyyn suunnitelmaan automaation vaiheittaisesta lisäämisestä asuntosuunnitteluun.
Kolmas osuus liittyy tekemääni havaintoon tarpeesta lisätä automaatiotyökaluihin laadullista tarkastelua. Tarkastelukohteeksi valikoitui kerrostaloasunto, jonka laatumääritelmää varten määritellään hyvän asunnon ominaisuuksia löytämieni asukaskyselyiden perusteella. Asunnon laadun tärkeimmiksi tekijöiksi valitsin valoisuuden, kalustettavuuden, muunneltavuuden, esteettömyyden ja säilytystilojen määrän. Lopputuloksena on ehdotus asuntojen laatupisteytyksestä ja selitys siitä, miten sitä voidaan hyödyntää osana algoritmisia työkaluja.
Diplomityöni perusteella voidaan todeta, että asuinkerrostalojen suunnittelun automaatiolla on paljon potentiaalia. Erityisesti yhdistämällä ehdottamaani laatupisteytystä Kokonaisratkaisu- ja Tehokas apuväline -kategorioihin kuuluvien työtehtävien automaatioon tuotetaan lisäarvoa niin asukkaalle kuin tilaajallekin, tehostetaan suunnittelua, vähennetään virheitä ja maksimoidaan arkkitehdin vaikutusmahdollisuudet onnistuneen lopputuloksen syntymiseen. Nämä tekijät mahdollistavat asuntorakentamisen laadun kehittämisen myös kiireisessä liikevoittoa tavoittelevassa työympäristössä, kunhan arkkitehdit motivoituvat opettelemaan uudenlaisia tapoja ajatella suunnittelua algoritmisesti ja soveltamaan oppimaansa hankkeiden parissa.