”Tiedän ja ymmärrän, että dysleksian varhainen tunnistaminen on äärimmäisen tärkeää” : Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia yliopisto opinnoissaan saamistaan valmiuksista dysleksia-oppilaiden kohtaamiseen koulussa
Niemi, Tia-Nitta (2021)
Niemi, Tia-Nitta
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284070
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284070
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia luokanopettajaopiskelijoilla on yliopisto-opintojen antamista valmiuksista kohdata tulevassa työssään dysleksiaan liittyviä asioita, kuten sen varhainen tunnistaminen sekä tukeminen. Tarkoituksena oli myös selvittää kokevatko luokanopettajaopiskelijat heillä olevan tietoa dysleksian vaikutuksesta yksilön oppimiseen ja opiskeluun sekä mistä he ovat tietonsa ammentaneet. Dysleksian tiedetään olevan yleisin oppimisvaikeus ja sen vaikutukset yksilöön ovat hyvinkin laajat. Luokanopettajat ovat merkittävässä roolissa dysleksian varhaisessa tunnistamisessa, jonka tiedetään olevan sidoksissa laadukkaisiin tukitoimiin. Myös tukitoimien kehittämisessä sekä määrittelyssä luokanopettajat ovat avainasemassa.
Tutkimusaineisto on kerätty haastattelulomakkeen avulla luokanopettajaopiskelijoilta eri puolilta Suomea, keväällä 2021. Aineisto koostuu 15 haastattelulomakkeen vastauksesta. Tutkittaessa opiskelijoiden kokemuksia valikoitui tutkimusotteeksi fenomenologia, joka tutkii eletyn kokemuksen merkityksiä. Tutkimuksessa analyysi on tehty sisällönanalyysin mukaisesti teemoittelemalla tutkimuksessa esiin nousseita aineksia.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että luokanopettajaopiskelijat kokivat olevansa tietoisia dysleksiasta ja sen vaikutuksista yksilön oppimiseen. Suurin osa opiskelijoista koki ammentaneensa nämä tietonsa muualta kuin yliopisto-opinnoistaan ja antoi suuren arvon omalle aktiivisuudelleen. Aktiivisuudeksi luokiteltiin omat valinnat yliopiston vapavalinnaisten opintojen suhteen. Tuloksissa nousi esille opiskelijoiden epävarmuus omasta osaamisestaan ja työelämään sopeutumisestaan. Yliopisto-opintojen koettiin tarjoavan liian vähän valmiuksia dysleksiaan liittyen ja osa opiskelijoista mainitsikin olevansa huolestunut tästä ilmiöstä, koska luokanopettajan rooli dysleksian tunnistus- ja tukityössä on niin suuri.
Tutkimusaineisto on kerätty haastattelulomakkeen avulla luokanopettajaopiskelijoilta eri puolilta Suomea, keväällä 2021. Aineisto koostuu 15 haastattelulomakkeen vastauksesta. Tutkittaessa opiskelijoiden kokemuksia valikoitui tutkimusotteeksi fenomenologia, joka tutkii eletyn kokemuksen merkityksiä. Tutkimuksessa analyysi on tehty sisällönanalyysin mukaisesti teemoittelemalla tutkimuksessa esiin nousseita aineksia.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että luokanopettajaopiskelijat kokivat olevansa tietoisia dysleksiasta ja sen vaikutuksista yksilön oppimiseen. Suurin osa opiskelijoista koki ammentaneensa nämä tietonsa muualta kuin yliopisto-opinnoistaan ja antoi suuren arvon omalle aktiivisuudelleen. Aktiivisuudeksi luokiteltiin omat valinnat yliopiston vapavalinnaisten opintojen suhteen. Tuloksissa nousi esille opiskelijoiden epävarmuus omasta osaamisestaan ja työelämään sopeutumisestaan. Yliopisto-opintojen koettiin tarjoavan liian vähän valmiuksia dysleksiaan liittyen ja osa opiskelijoista mainitsikin olevansa huolestunut tästä ilmiöstä, koska luokanopettajan rooli dysleksian tunnistus- ja tukityössä on niin suuri.