Subjektia Rakentamassa : Ideologiakriittinen tutkielma ammattikoulusta
Sorsa, Santeri (2021)
Sorsa, Santeri
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284060
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tutkii ammattikoulua ja erityisesti Juha Sipilän hallituksen ammattikoulureformia. Reformi oli Sipilän hallituksen (2015 – 2019) eräistä kärkihankkeista, jonka tavoitteena oli muokata ammattikoulusta asiakaslähtöinen, osaamisperustainen ja työelämän kanssa tiiviisti yhteistyössä oleva opinahjo.
Tutkielmani teoreettinen viitekehys on ideologiakriittinen. Lähestyn ideologian käsitettä ensisijaisesti Louis Althusserin (1918 – 1990) teorioiden kautta. Teoriaperustaisen analyysin avulla tarkastelen, minkälaista oppilassubjektia ammattikoulu synnyttää, kuinka se uusintaa ideologiaa sekä miten yhteiskunnalliset rakenteet, kuten talous ja politiikka, vaikuttavat näihin asioihin. Althusserin lisäksi hyödynnän muun muassa Antonio Gramscin (1891 – 1937) ja Projekt Ideologietheorien teorioita aiheista. Teorian tarkoituksena on selventää, mikä on ideologian suhde subjektiin ja rakenteisiin, sekä kuinka ideologiakriittistä voi hyödyntää suhteessa empiiriseen koulutuspoliittisen muutoksen tarkasteluun
. Tutkimusaineistonani on käytössä hallituksen esitys lakimuutoksestasekä neljä eri asiantuntijalausuntoa, joissa lakiesitystä kommentoidaan. Metodologiana hyödynnän Norman Faircloughin (2003) kriittistä diskurssianalyysia. Aineistoa analysoin tarkastellen, kuinka ideologia ilmenee niissä, minkälaista subjektia ammattikoulu jatkossa tuottaa ja mitkä ovat ne rakenteelliset tekijät, jotka vaikuttavat uudistukseen. Työni on teorialähtöisesti painottunut. Teoreettista lukutapaa hyödyntäen pyrin löytämään teoreettisia oivalluksia empiirisestä aineistosta.
Tutkimukseni on historiaspesifi, tarkoittaen, että tutkin ilmiöitä ensisijaisesti nykyisessä uusliberaalissa konjunktuurissa ja uusliberaalia historiallisena ilmiönä, jolla on omat piirteensä. Ammattikoulu-uudistuksen diskurssi ja käytänteet ovat monin paikoin uusliberalismille ominaisia. Kasvatustieteen näkökulmasta toivon työni auttavan ymmärtämään niitä ristiriitoja, joita ammattikoulureformin käytännöt ja linjaukset voivat tuottaa. Ja kuinka ammattikasvatuksen roolia kasvatuksen käytäntöjen suunnittelussa voidaan hyödyntää.
Tutkielmani teoreettinen viitekehys on ideologiakriittinen. Lähestyn ideologian käsitettä ensisijaisesti Louis Althusserin (1918 – 1990) teorioiden kautta. Teoriaperustaisen analyysin avulla tarkastelen, minkälaista oppilassubjektia ammattikoulu synnyttää, kuinka se uusintaa ideologiaa sekä miten yhteiskunnalliset rakenteet, kuten talous ja politiikka, vaikuttavat näihin asioihin. Althusserin lisäksi hyödynnän muun muassa Antonio Gramscin (1891 – 1937) ja Projekt Ideologietheorien teorioita aiheista. Teorian tarkoituksena on selventää, mikä on ideologian suhde subjektiin ja rakenteisiin, sekä kuinka ideologiakriittistä voi hyödyntää suhteessa empiiriseen koulutuspoliittisen muutoksen tarkasteluun
. Tutkimusaineistonani on käytössä hallituksen esitys lakimuutoksestasekä neljä eri asiantuntijalausuntoa, joissa lakiesitystä kommentoidaan. Metodologiana hyödynnän Norman Faircloughin (2003) kriittistä diskurssianalyysia. Aineistoa analysoin tarkastellen, kuinka ideologia ilmenee niissä, minkälaista subjektia ammattikoulu jatkossa tuottaa ja mitkä ovat ne rakenteelliset tekijät, jotka vaikuttavat uudistukseen. Työni on teorialähtöisesti painottunut. Teoreettista lukutapaa hyödyntäen pyrin löytämään teoreettisia oivalluksia empiirisestä aineistosta.
Tutkimukseni on historiaspesifi, tarkoittaen, että tutkin ilmiöitä ensisijaisesti nykyisessä uusliberaalissa konjunktuurissa ja uusliberaalia historiallisena ilmiönä, jolla on omat piirteensä. Ammattikoulu-uudistuksen diskurssi ja käytänteet ovat monin paikoin uusliberalismille ominaisia. Kasvatustieteen näkökulmasta toivon työni auttavan ymmärtämään niitä ristiriitoja, joita ammattikoulureformin käytännöt ja linjaukset voivat tuottaa. Ja kuinka ammattikasvatuksen roolia kasvatuksen käytäntöjen suunnittelussa voidaan hyödyntää.