On How To Reimagine Lost Spaces Through The Concept Of A Table

Abstract

This thesis explores a forgotten railway in Paris, called the Petite Ceinture, constituting a mountain of unresolved voids inside the city structure. Despite barriers and restrictions, the grounds have been found very intriguing by people and nature alike. Sections of the rails have been opening to the public since 2007, benefiting in specific communal projects and small businesses otherwise unable to engage in a more formal leasing of real estate. Elementary guidelines to all future development stated clearly, the established construction still manages to escape this reality, in particular disappointing the reversibility of uses, leading to unwanted conflicts between participants, as well as further segregation in the area.

Urban fallows previously perceived as troublesome and harmful, have for a few decades now been considered precious resources inside the city. In the first chapter of this thesis, the Petite Ceinture is analysed thoroughly from this perspective, pinpointing attributes linked to the chosen main site. The second chapter uses objectives of social sustainability as a foundation, and investigation of the people living near-by, to consider ways to promote social inclusion. With these methods, a concept involving both people and food is produced, leading the final design onward. The final chapter explores motifs relating to the concept more deeply, refining the approach by referencing recent events, relative case studies, and literature on critical regionalism among other theories, concluding with a description of the architectural design. In the end, the circular continuum is explored by explaining what might happen to the materials if they were ever to be dismantled and demolished.

As a conceptual design project, the thesis aims to equip the reader with an empathetic understanding towards people and places appearing to be outside the perimeters of society, whilst providing a conceptual community project inside the liminalities of sustainable development, and ways to implement this concept into this specific location and time.

Tämä diplomityö tutkii Petite Ceinture -nimistä lähes sata vuotta sitten hylättyä rautatietä Pariisissa, jonka tulevaisuuden kysymykset ovat kaupungin asemakaa-voitukselle suuria. Esteistä ja kielloista huolimatta rautatietä ympäröivät hylätyt alueet kiehtovat niin ihmistä kuin luontoa. Kiinteistön omistaja, Ranskan kansallinen rautatieyhdistys, on aloittanut alueiden osittaisen avaamisen julkiseen käyttöön vuodesta 2007 lähtien, tarjoten yhteisöllisille projekteille ja pienyrityksille alustan, johon heillä ei muuten olisi tarvittavaa pääomaa. Radan tulevaisuudensuunnitelmia kohtaan on asetettu tiukat ja yksiselitteiset ehdot, joita kuitenkin jo rakentuneet uudet ympäristöt rikkovat. Ongelmaksi on noussut eritoten toimintojen palautettavuus, johon liittyvät ristiriidat ovat aiheuttaneet epäsopua osallisten välillä sekä lisänneet entisestään segregaatiota alueilla.

Aiemmin ainoastaan päänvaivaa ja murhetta aiheuttaneet hylätyt alueet ovat muuttaneet imagonsa pelätyistä umpikujista arvostetuiksi resursseiksi kaupunkirakenteessa jo muutama vuosikymmen sitten. Ensimmäinen luku analysoi Petite Ceinture -rautatietä tästä perspektiivistä nähtynä, eritellen ominaisuuksia, jotka kohdistuvat valittuun suunnitelma-alueeseen. Seuraava luku esittelee sosiaalisen kestävyyden tavoitteita sekä lähialueiden asukkaiden tarpeita pohtien samalla tapoja tukea yhteiskunnan heikoimpia kerroksia. Näiden metodien avulla syntyy ruokaa ja ihmisiä yhdistävä ratkaisukeskeinen konsepti, joka johdattaa suunnitelmatyötä eteenpäin. Viimeisessä luvussa käsitellään näitä motiiveja viimeaikaisten tapahtumien, sukulaisprojektien ja kriittiseen regionalismiin keskittyvän kirjallisuuden kautta. Lopussa kaikki tiivistyy yksityiskohtaiseen arkkitehtuuriin ja suunnitelmaan.

Konseptipohjaisena suunnitelmatyönä tämä diplomityö pyrkii lisäämään lukijan empaattista ymmärryskykyä ihmisiä ja paikkoja kohtaan, jotka vaikuttavat jääneen yhteiskunnan normien ulkopuolelle. Työ haluaa tarjota yhteisöllisen ideapohjan, ja tavat, joilla konseptin saisi toteutettua tässä tietyssä ajassa ja paikassa.