Arkkitehtuurin myynnin vaihtoehtoinen tulevaisuus: Konsepti asuntosuunnittelun myynnistä alustataloudessa
Lehmusvaara, Eetu (2021)
Lehmusvaara, Eetu
2021
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284055
Tiivistelmä
Suomalainen asuinrakentaminen on tasoltaan vaatimatonta. Se on turvallista ja terveellistä, mutta asumisen ratkaisuiltaan ja arkkitehtoniselta tasoltaan tasalaatuista ja ennalta arvattavaa. Kiinnostavia, innovatiivisia ja arvokkaita kohteita syntyy vain harvojen suunnittelutoimistojen ja rakentajien yhteistyössä. Arkkitehtien mahdollisuudet vaikuttaa suomalaisen asuinrakentamisen tasoon ovat yleisesti pienet.
Ongelmat ovat rakenteissa. Vaikka arkkitehdit ovat rakennushankkeissa pääsuunnittelijoita ja vaikuttavat rakentamiseen lainsäädännöllisesti, ohjaavat rakentamista todellisuudessa muut voimat.
Arkkitehtien kannalta vaikea tosiasia on, että rakentamisen taso on tällä hetkellä rakennusliikkeiden käsissä. Grynderit vastaavat merkittävästä osasta kerrostalorakentamista ja valmistaloyritykset valmistavat lähes 80 prosenttia uusista pientaloista. Kansallisella lainsäädännöllä ja kaupunkien kaavoituksella voidaan asettaa rakentamiselle minimitavoitteet, mutta ne eivät kannusta rakennusliikkeitä kilpailemaan laadulla.
Rakennusliikkeet hallitsevat toimialaa tuntemalla markkinat, luomalla kysyntää ja tarjoamalla asumisen ratkaisuja. Arkkitehdit vaikuttavat markkinoilla vain rakennusliikkeiden takana. Tilanne on vaikea, koska arkkitehdeille jätetty liikkumavara on pieni.
Rakennusliikkeiden toimintaa määrittelee pitkälti taloudelliset tavoitteet. Niin kauan kuin laadukkaan suunnittelun vaikutusta rakentamisen katteisiin ei voida todentaa, on suunnittelu rakennusliikkeiden liiketoiminnan kannalta toissijaista. Rakennusliikkeet ohjaavat rakentamista kohden teknistaloudellisesti tuottavimpia ratkaisuja, koska se on heille kannattavampaa kuin suunnitteluun panostaminen.
Arkkitehtuurin myynnin vaihtoehtoinen tulevaisuus on keskustelunavaus suomalaisesta asuntotuotannosta ja arkkitehtien liiketoiminnasta. Diplomityössä etsitään ratkaisuja asuntorakentamisen haasteisiin kehittämällä arkkitehtien liiketoimintaa.
Julkaisu etenee kolmessa osassa. Ensimmäisessä osassa tutustutaan työn kannalta keskeisiin ilmiöihin kuten arvon käsitykseen ja liiketoimintaan, ja puhutaan asuntomarkkinoiden luonteesta ja rakennusliikkeiden liiketoiminnasta. Ensimmäinen osa tarjoaa työkaluja arvioida arkkitehtien liiketoimintaa ja rakennusalan haasteita. Nykytilanteen analysointi on lähtökohta uuden liiketoiminnan suunnittelulle.
Toisessa osassa kysytään, miksi tarvitsemme muutosta. Kysymystä katsotaan arkkitehtien aseman, rakennusliikkeiden arvokäsityksen ja alaa kohtaavien kansainvälisten vaikeuksien kautta. Osiossa käsitellään myös muuttuvaa arvonluontia ja kulutuskäyttäytymistä. Tarkoituksena on pohtia arkkitehtuurin kaupallista potentiaalia.
Julkaisun kolmannessa osassa esitellään uusi liiketoimintaidea. Konseptia kutsutaan alustatalouskonseptiksi. Konseptilla etsitään edellytyksiä paremmalle suunnittelulle, joka nostaisi suomalaisen asuinrakentamisen tasoa. Se perustuu suunnittelun vahvaan tuotteistamiseen ja alustatalouden mahdollistamaan rakennussuunnittelun tehokkaaseen jakeluun. Keskeistä on luoda ympäristö suunnittelun arvon myymiselle ja todellisten asiakkaiden eli käyttäjien kohtaamiselle.
Organisoitumalla uudella tapaa ja vaikuttamalla aktiivisesti markkinoihin voidaan vaikuttaa niin asuntomarkkinoiden kehitykseen, kuin arkkitehtien liiketoiminnan kannattavuuteen. Alustatalouskonseptissa arkkitehdit valjastetaan vastaamaan kuluttajien tarpeisiin ja kuluttajat sidotaan voimavaraksi markkinoiden muutokseen. Arkkitehtien täytyy luoda kysyntää ja herättää mielenkiintoa kuluttajissa. Samalla konsepti muuttaa suunnittelun ja rakentamisen prosessia ja luo uusia tapoja harjoittaa arkkitehdin työtä.
Ongelmat ovat rakenteissa. Vaikka arkkitehdit ovat rakennushankkeissa pääsuunnittelijoita ja vaikuttavat rakentamiseen lainsäädännöllisesti, ohjaavat rakentamista todellisuudessa muut voimat.
Arkkitehtien kannalta vaikea tosiasia on, että rakentamisen taso on tällä hetkellä rakennusliikkeiden käsissä. Grynderit vastaavat merkittävästä osasta kerrostalorakentamista ja valmistaloyritykset valmistavat lähes 80 prosenttia uusista pientaloista. Kansallisella lainsäädännöllä ja kaupunkien kaavoituksella voidaan asettaa rakentamiselle minimitavoitteet, mutta ne eivät kannusta rakennusliikkeitä kilpailemaan laadulla.
Rakennusliikkeet hallitsevat toimialaa tuntemalla markkinat, luomalla kysyntää ja tarjoamalla asumisen ratkaisuja. Arkkitehdit vaikuttavat markkinoilla vain rakennusliikkeiden takana. Tilanne on vaikea, koska arkkitehdeille jätetty liikkumavara on pieni.
Rakennusliikkeiden toimintaa määrittelee pitkälti taloudelliset tavoitteet. Niin kauan kuin laadukkaan suunnittelun vaikutusta rakentamisen katteisiin ei voida todentaa, on suunnittelu rakennusliikkeiden liiketoiminnan kannalta toissijaista. Rakennusliikkeet ohjaavat rakentamista kohden teknistaloudellisesti tuottavimpia ratkaisuja, koska se on heille kannattavampaa kuin suunnitteluun panostaminen.
Arkkitehtuurin myynnin vaihtoehtoinen tulevaisuus on keskustelunavaus suomalaisesta asuntotuotannosta ja arkkitehtien liiketoiminnasta. Diplomityössä etsitään ratkaisuja asuntorakentamisen haasteisiin kehittämällä arkkitehtien liiketoimintaa.
Julkaisu etenee kolmessa osassa. Ensimmäisessä osassa tutustutaan työn kannalta keskeisiin ilmiöihin kuten arvon käsitykseen ja liiketoimintaan, ja puhutaan asuntomarkkinoiden luonteesta ja rakennusliikkeiden liiketoiminnasta. Ensimmäinen osa tarjoaa työkaluja arvioida arkkitehtien liiketoimintaa ja rakennusalan haasteita. Nykytilanteen analysointi on lähtökohta uuden liiketoiminnan suunnittelulle.
Toisessa osassa kysytään, miksi tarvitsemme muutosta. Kysymystä katsotaan arkkitehtien aseman, rakennusliikkeiden arvokäsityksen ja alaa kohtaavien kansainvälisten vaikeuksien kautta. Osiossa käsitellään myös muuttuvaa arvonluontia ja kulutuskäyttäytymistä. Tarkoituksena on pohtia arkkitehtuurin kaupallista potentiaalia.
Julkaisun kolmannessa osassa esitellään uusi liiketoimintaidea. Konseptia kutsutaan alustatalouskonseptiksi. Konseptilla etsitään edellytyksiä paremmalle suunnittelulle, joka nostaisi suomalaisen asuinrakentamisen tasoa. Se perustuu suunnittelun vahvaan tuotteistamiseen ja alustatalouden mahdollistamaan rakennussuunnittelun tehokkaaseen jakeluun. Keskeistä on luoda ympäristö suunnittelun arvon myymiselle ja todellisten asiakkaiden eli käyttäjien kohtaamiselle.
Organisoitumalla uudella tapaa ja vaikuttamalla aktiivisesti markkinoihin voidaan vaikuttaa niin asuntomarkkinoiden kehitykseen, kuin arkkitehtien liiketoiminnan kannattavuuteen. Alustatalouskonseptissa arkkitehdit valjastetaan vastaamaan kuluttajien tarpeisiin ja kuluttajat sidotaan voimavaraksi markkinoiden muutokseen. Arkkitehtien täytyy luoda kysyntää ja herättää mielenkiintoa kuluttajissa. Samalla konsepti muuttaa suunnittelun ja rakentamisen prosessia ja luo uusia tapoja harjoittaa arkkitehdin työtä.