Lasten itsesäätelytaitojen ilmeneminen varhaiskasvatuksen arjessa
Wiberg, Mona (2021)
Wiberg, Mona
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284025
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten lasten itsesäätelytaidot ilmenevät varhaiskasvatuksessa sekä, miten varhaiskasvattajat kokevat tilanteet, joissa lapsen itsesäätelytaidot eivät riitä hallitsemaan tilannetta. Tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa, miten itsesäätelytaidot ovat näyttäytyvät varhaiskasvatuksen leikki- ja opetustilanteissa. Tutkimuksessa tarkastellaan itsesäätelytaitoja vaativia tilanteita sekä kasvattajien kokemuksia näistä tilanteista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla lapsiryhmää kuuden tunnin ajan sekä haastattelemalla kahta varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena. Lasten itsesäätelytaitoja tutkittiin suhteessa Grossin (1998) emotionaalisen itsesäätelyn prosessimalliin. Prosessimalli kuvaa itsesäätelytaitojen ilmentymistä neljän eri vaiheen kautta. Prosessimallin vaiheet ovat tilanteen valinta, emootion eli tunteen muodostuminen, tarkkaavaisuuden siirto sekä tilanteeseen reagointi. Tutkimus on analysoitu teoriapohjaisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimus osoitti, että lasten itsesäätelytaidot ilmenevät päivittäin arkipäiväisissä tilanteissa. Itsesäätelytaidot näkyvät erityisesti vuorovaikutustilanteissa sekä keskittymistä ja tarkkaavaisuutta vaativissa tilanteissa. Varhaiskasvattajat kokevat haasteellisiksi ja yllätyksellisiksi tilanteet, joissa lapsen itsesäätelytaidot eivät riitä hallitsemaan tilanteessa syntyvää tunnereaktiota. Tutkimustuloksien mukaan on tärkeää tukea varhaiskasvattajien osaamista ja tietoutta lasten itsesäätelytaidoista, niiden ilmenemisestä, opettamisesta sekä tilanteiden kohtaamisesta.
Avainsanat: itsesäätely, varhaiskasvatus, varhaiskasvatuksen opettaja, vuorovaikutus, emootiot
Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -ohjelmalla.
Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla lapsiryhmää kuuden tunnin ajan sekä haastattelemalla kahta varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena. Lasten itsesäätelytaitoja tutkittiin suhteessa Grossin (1998) emotionaalisen itsesäätelyn prosessimalliin. Prosessimalli kuvaa itsesäätelytaitojen ilmentymistä neljän eri vaiheen kautta. Prosessimallin vaiheet ovat tilanteen valinta, emootion eli tunteen muodostuminen, tarkkaavaisuuden siirto sekä tilanteeseen reagointi. Tutkimus on analysoitu teoriapohjaisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimus osoitti, että lasten itsesäätelytaidot ilmenevät päivittäin arkipäiväisissä tilanteissa. Itsesäätelytaidot näkyvät erityisesti vuorovaikutustilanteissa sekä keskittymistä ja tarkkaavaisuutta vaativissa tilanteissa. Varhaiskasvattajat kokevat haasteellisiksi ja yllätyksellisiksi tilanteet, joissa lapsen itsesäätelytaidot eivät riitä hallitsemaan tilanteessa syntyvää tunnereaktiota. Tutkimustuloksien mukaan on tärkeää tukea varhaiskasvattajien osaamista ja tietoutta lasten itsesäätelytaidoista, niiden ilmenemisestä, opettamisesta sekä tilanteiden kohtaamisesta.
Avainsanat: itsesäätely, varhaiskasvatus, varhaiskasvatuksen opettaja, vuorovaikutus, emootiot
Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -ohjelmalla.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]