"Söit sä tissit tyttäresi, söit nännit oman sikiön" - groteski vihamielinen maailma suomalaisessa kansanrunoudessa
Erkko, Rimma (2021)
2021
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273900
Tiivistelmä
Tutkin pro-gradussani kolmea suomalaista kansanrunoa: ”Joukosen nainen” ”Sodankuvaus” ja ”Hiihtäjä surma” groteskin ja makaaberin näkökulmasta. Väitän, että aineistossani ilmenee sellaista groteskia naurua, jolle ei ole alan tutkimuksessa vielä omaa käsitettään. Kutsun tällaista naurua traumaattiseksi nauruksi. Se on yhdistelmä kayserilaisen groteskin redusoitunutta, melankolista naurua ja bahtinilaista karnevaalinaurua. Traumaattisen naurun käsite tunnistaa pelon ja naurun suhteen kulttuurissamme uudella tavalla ja tuo siten uutta groteskin tutkimukseen. Tutkin kaikissa runoissa ennen kaikkea kauhun ja naurun suhdetta ja vihamielistä, groteskia maailmaa, jonka runot rakentavat.
Tutkimani kansanrunot ovat aiemmassa tutkimuksessa jääneet sivuosaan ja niihin on suhtauduttu myös paheksuvasti. Aineistoni runot käsittelevät äärimmäisiä tabuaiheita kuten kannibalismia ja nekrofiliaa. Näiden tabuaiheiden kautta runot paljastavat edelleen ajankohtaisia yhteiskunnan kipukohtia esimerkiksi vanhemmuudesta ja sodan oikeutuksesta. Tulkitsen runojani pääosin kayserilaisen groteskin kautta, mutta sovellan myös modernin groteskintutkijoiden ajatuksia. Tärkeäksi käsitteeksi nousee myös makaaberi ja sen jatkumo groteskin traditiossa. Sovellan myös aiemmin lähinnä moderniin aineistoon käytettyä kehokauhun käsitettä rinnakkain abjekti käsitteen kanssa ja käytän sitä sanoittamaan makaaberin traditiolle tyypillistä groteskia ruumiillisuutta.
Groteskia kansanrunoudessa on aiemmin tutkittu Suomessa vähän. Olen tietoisesti valinnut aineistooni myös runoja, joita on tutkittu aiemmin hyvin vähän. Tutkimukseni toimiikin tästä näkökulmasta keskustelunavauksena jatkotutkimukselle ja tuo uutta tietoa niin groteskin tutkimukseen kuin kansanrunouden tutkimukseenkin. Tutkin aihetta monitieteisellä metodilla hyödyntämällä kirjallisuustieteellistä osaamistani folkloristiseen aineistoon. Hyödynnän kuitenkin myös folkloristista tutkimusta silloin, kun on tarpeen kontekstoida runojen taustoja.
Tutkimani kansanrunot ovat aiemmassa tutkimuksessa jääneet sivuosaan ja niihin on suhtauduttu myös paheksuvasti. Aineistoni runot käsittelevät äärimmäisiä tabuaiheita kuten kannibalismia ja nekrofiliaa. Näiden tabuaiheiden kautta runot paljastavat edelleen ajankohtaisia yhteiskunnan kipukohtia esimerkiksi vanhemmuudesta ja sodan oikeutuksesta. Tulkitsen runojani pääosin kayserilaisen groteskin kautta, mutta sovellan myös modernin groteskintutkijoiden ajatuksia. Tärkeäksi käsitteeksi nousee myös makaaberi ja sen jatkumo groteskin traditiossa. Sovellan myös aiemmin lähinnä moderniin aineistoon käytettyä kehokauhun käsitettä rinnakkain abjekti käsitteen kanssa ja käytän sitä sanoittamaan makaaberin traditiolle tyypillistä groteskia ruumiillisuutta.
Groteskia kansanrunoudessa on aiemmin tutkittu Suomessa vähän. Olen tietoisesti valinnut aineistooni myös runoja, joita on tutkittu aiemmin hyvin vähän. Tutkimukseni toimiikin tästä näkökulmasta keskustelunavauksena jatkotutkimukselle ja tuo uutta tietoa niin groteskin tutkimukseen kuin kansanrunouden tutkimukseenkin. Tutkin aihetta monitieteisellä metodilla hyödyntämällä kirjallisuustieteellistä osaamistani folkloristiseen aineistoon. Hyödynnän kuitenkin myös folkloristista tutkimusta silloin, kun on tarpeen kontekstoida runojen taustoja.