Joustavan esi- ja alkuopetuksen haasteet ja mahdollisuudet NEPSY-lapselle: Opettajien kokemuksia joustavan esi- ja alkuopetuksen soveltuvuudesta NEPSY-lapselle
Malkasilta, Susanna (2021)
Malkasilta, Susanna
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273751
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273751
Tiivistelmä
Tutkimuksessa perehdytään opettajien käsityksiin ja kokemuksiin joustavan esi- ja alkuopetuksen toteuttamisesta kehityksen ja opettamisen näkökulmasta sellaisilla lapsilla, joilla on neuropsykiatrisia häiriöitä. Tutkimuksessa käytetään lyhennettä NEPSY, jolla tarkoitetaan neuropsykiatrisia häiriöitä. Tässä tutkimuksessa käsitellään näistä tavallisimpia, joita ovat autisminkirjon, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt sekä Touretten oireyhtymä. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan joustavan esi- ja alkuopetuksen soveltuvuutta NEPSY-lapsille erilaisten haasteiden ja mahdollisuuksien kautta. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan esille muutamia konkreettisia tukikeinoja, joita NEPSY-lasten kanssa voidaan käyttää joustavassa esi- ja alkuopetuksessa. Tutkimus on laadullinen ja se on toteutettu haastattelemalla kahta opettajaa, jotka työskentelevät samassa koulussa Pirkanmaalla. Haastatteluaineisto on analysoitu sisällön analyysin menetelmällä.
Joustava esi- ja alkuopetus ei ole ajatuksena uusi ja sitä on myös toteutettu ja kehiteltykin jo 1990-luvulta lähtien. Viime vuosina kiinnostus joustavaa esi- ja alkuopetusta kohtaan on lisääntynyt koulutuksen kentällä ja siitä on vireillä useita erilaisia hankkeita. Koska yhtenäistä linjaa joustavan esi- ja alkuopetuksen toteutuksesta ei ole, sitä toteutetaan erilaisin tavoin eri puolilla Suomea. Tuoreimmissa opetussuunnitelmissa kannustetaan joustavaan siirtymään esiopetuksesta alkuopetukseen. Joustavan esi- ja alkuopetuksen tarkoituksena on pyrkiä lapsen mahdollisimman onnistuneeseen siirtymään koulupolun alkuvaiheessa.
Tuloksien pääluokiksi muodostuivat haasteet, mahdollisuudet ja tukikeinot. Haasteena koettiin opetushenkilöstön puutteelliset tiedot NEPSY-lapsista. Haasteelliseksi koettiin myös erilaisten yksilöllisten tukikeinojen yhdistäminen arkeen. Opettajat toivoivat lisäresurssointia suunnitteluaikaan, jotta he pystyisivät suunnittelemaan yksilöllistä ja NEPSY-lasta parhaalla mahdollisella tavalla tukevaa opetusta. Haastateltavat näkivät kuitenkin myös paljon mahdollisuuksia joustavan esi- ja alkuopetuksen toteutuksessa NEPSY-lasten osalta. Opettajat näkivät mahdollisuuksina yhteisopettajuuden, monenlaiset oppimisympäristöt ja mahdollisuuden ryhmien joustavaan muodostamiseen. Opettajien kokemukset joustavan esi- ja alkuopetuksen soveltuvuudesta NEPSY-lapsille olivat positiivisia ja he näkivät siinä enemmän mahdollisuuksia kuin haasteita. Lisäksi heidän mielestään monet haasteet oli mahdollista ratkaista ja kääntää mahdollisuuksiksi.
Joustava esi- ja alkuopetus ei ole ajatuksena uusi ja sitä on myös toteutettu ja kehiteltykin jo 1990-luvulta lähtien. Viime vuosina kiinnostus joustavaa esi- ja alkuopetusta kohtaan on lisääntynyt koulutuksen kentällä ja siitä on vireillä useita erilaisia hankkeita. Koska yhtenäistä linjaa joustavan esi- ja alkuopetuksen toteutuksesta ei ole, sitä toteutetaan erilaisin tavoin eri puolilla Suomea. Tuoreimmissa opetussuunnitelmissa kannustetaan joustavaan siirtymään esiopetuksesta alkuopetukseen. Joustavan esi- ja alkuopetuksen tarkoituksena on pyrkiä lapsen mahdollisimman onnistuneeseen siirtymään koulupolun alkuvaiheessa.
Tuloksien pääluokiksi muodostuivat haasteet, mahdollisuudet ja tukikeinot. Haasteena koettiin opetushenkilöstön puutteelliset tiedot NEPSY-lapsista. Haasteelliseksi koettiin myös erilaisten yksilöllisten tukikeinojen yhdistäminen arkeen. Opettajat toivoivat lisäresurssointia suunnitteluaikaan, jotta he pystyisivät suunnittelemaan yksilöllistä ja NEPSY-lasta parhaalla mahdollisella tavalla tukevaa opetusta. Haastateltavat näkivät kuitenkin myös paljon mahdollisuuksia joustavan esi- ja alkuopetuksen toteutuksessa NEPSY-lasten osalta. Opettajat näkivät mahdollisuuksina yhteisopettajuuden, monenlaiset oppimisympäristöt ja mahdollisuuden ryhmien joustavaan muodostamiseen. Opettajien kokemukset joustavan esi- ja alkuopetuksen soveltuvuudesta NEPSY-lapsille olivat positiivisia ja he näkivät siinä enemmän mahdollisuuksia kuin haasteita. Lisäksi heidän mielestään monet haasteet oli mahdollista ratkaista ja kääntää mahdollisuuksiksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]