Kiinteistön arvostaminen kiinteistöverotuksessa
Yli-Kesäniemi, Aatu (2021)
2021
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273744
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena on kiinteistön arvostaminen kiinteistöverotuksessa. Koska kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella maksettava vero, voidaan kiinteistön arvostamista pitää kiinteistöverotuksen lähtökohtana. Kiinteistöverotuksessa kiinteistö arvostetaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti. Kiinteistö voidaan arvostaa joko kaavamaisten säännösten mukaisesti tai kiinteistön käyvän arvon mukaisesti.
Kiinteistöverotuksessa veron kohteena on kiinteistö. Tutkimuksessa määritellään ensin, mitä kiinteistöverotuksessa tarkoitetaan kiinteistöllä. Lisäksi tutustutaan myös varainsiirtoverotuksen kiinteistön käsitteeseen, joka on vahvasti sidoksissa kiinteistöverotuksen kiinteistön käsitteeseen. Kiinteistön käsitteen määrittelyn jälkeen tutkimuksessa selvitetään, miten kiinteistö arvostetaan kiinteistöverotuksessa, sekä missä tilanteissa näitä eri arvostamistapoja käytetään. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan syvemmin, mikä on kiinteistön käypä arvo sekä miten se määritetään.
Tutkimuksessa tarkastellaan kiinteistön käsitettä ja arvostamista nykyisen lainsäädännön mukaan. Tutkimuksen kohteen ollessa voimassa oleva lainsäädäntö, on tutkimusmenetelmänä käytetty oikeusdogmaattista eli lainopillista tutkimusmenetelmää.
Tutkimuksessa havaittiin, että kiinteistön kaavamaisten säännösten mukainen arvostaminen on lähtökohtainen arvostamistapa, josta poiketaan käytännössä vain silloin, kun verovelvollinen itse on vaatinut kiinteistön käyvän arvon mukaista arvostamista. Oikeuskäytännön mukaan kiinteistön käypää arvoa osoittaa lähtökohtaisesti kiinteistön taloudellinen käyttöarvo siinä toiminnassa, jossa sitä käytetään. Muita tapoja ovat esimerkiksi kiinteistön hankintahinta sekä todennäköinen luovutushinta. Kiinteistön käyvän arvon mukaisessa arvostamisessa korostuu kuitenkin kokonaisharkinta, jossa otetaan kaikki mahdolliset tekijät huomioon. Tutkimuksen perusteella on havaittavissa, että nykyisessä arvostamisjärjestelmässä on erilaisia ongelmakohtia, kuten esimerkiksi arvostamisjärjestelmän monimutkaisuus sekä verotusarvojen alueellinen eriytyminen. Toteutuessaan tilanteeseen tuo parannusta suunniteltu kiinteistöverouudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa kiinteistöverotuksen arvostamisjärjestelmä.
Kiinteistöverotuksessa veron kohteena on kiinteistö. Tutkimuksessa määritellään ensin, mitä kiinteistöverotuksessa tarkoitetaan kiinteistöllä. Lisäksi tutustutaan myös varainsiirtoverotuksen kiinteistön käsitteeseen, joka on vahvasti sidoksissa kiinteistöverotuksen kiinteistön käsitteeseen. Kiinteistön käsitteen määrittelyn jälkeen tutkimuksessa selvitetään, miten kiinteistö arvostetaan kiinteistöverotuksessa, sekä missä tilanteissa näitä eri arvostamistapoja käytetään. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan syvemmin, mikä on kiinteistön käypä arvo sekä miten se määritetään.
Tutkimuksessa tarkastellaan kiinteistön käsitettä ja arvostamista nykyisen lainsäädännön mukaan. Tutkimuksen kohteen ollessa voimassa oleva lainsäädäntö, on tutkimusmenetelmänä käytetty oikeusdogmaattista eli lainopillista tutkimusmenetelmää.
Tutkimuksessa havaittiin, että kiinteistön kaavamaisten säännösten mukainen arvostaminen on lähtökohtainen arvostamistapa, josta poiketaan käytännössä vain silloin, kun verovelvollinen itse on vaatinut kiinteistön käyvän arvon mukaista arvostamista. Oikeuskäytännön mukaan kiinteistön käypää arvoa osoittaa lähtökohtaisesti kiinteistön taloudellinen käyttöarvo siinä toiminnassa, jossa sitä käytetään. Muita tapoja ovat esimerkiksi kiinteistön hankintahinta sekä todennäköinen luovutushinta. Kiinteistön käyvän arvon mukaisessa arvostamisessa korostuu kuitenkin kokonaisharkinta, jossa otetaan kaikki mahdolliset tekijät huomioon. Tutkimuksen perusteella on havaittavissa, että nykyisessä arvostamisjärjestelmässä on erilaisia ongelmakohtia, kuten esimerkiksi arvostamisjärjestelmän monimutkaisuus sekä verotusarvojen alueellinen eriytyminen. Toteutuessaan tilanteeseen tuo parannusta suunniteltu kiinteistöverouudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa kiinteistöverotuksen arvostamisjärjestelmä.