Hyvän lainvalmistelun periaatteet: tavoitteet ja käytäntö
Linnalaakso, Essi (2021)
Linnalaakso, Essi
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263680
Tiivistelmä
Tutkielmassa on haluttu selvittää hyvän lainvalmistelun periaatteiden määritelmä, sekä kuinka niiden asettamat tavoitteet saavutetaan käytännön lainvalmistelutyössä. Pääkysymyksenä tutkielmassa on: “Hyvän lainvalmistelu periaatteiden noudattaminen lainvalmistelussa?” Alakysymyksinä ovat: “Kuinka hyvän lainvalmistelu periaatteiden sitovuus otetaan huomioon lainvalmistelussa?” sekä “Kuinka hyvän lainvalmistelun periaatteet nähdään lainvalmistelijan näkökulmasta (työtä helpottavana, rytmittävänä ohjeistuksena vai sitä rajoittavina elementteinä)?” Aineistona tutkielmassa on käytetty aihetta koskevan kirjallisuuden lisäksi, valtioneuvoston ja ministeriöiden tekemiä lainvalmisteluun liittyviä ohjeistuksia, ulkopuolisten tuottamia lukuisia tutkimuksia ohjeistusten toteutumisesta lainvalmistelussa sekä muutamia case-tapauksia. Tutkielman tulokset ovat saavutettu lainopillista otetta ja empiiristä menetelmää hyödyntäen.
Tutkielmassa on pystytty määrittelemään hyvän lainvalmistelun periaatteet (8): perustuslainmukaisuus, oikea ja luotettava pohjatieto, valmistelun ennakoitavuus ja avoimuus, oikea-aikainen poliittinen ohjaus, sääntely- ja keinovaihtoehtojen punninta, hankkeen toimeenpano sen vaatimalla tavalla, toimiva aikataulutus sekä ammattitaitoiset ja riittävät henkilöresurssit. Tutkielmassa havaittiin, etteivät hyvän lainvalmistelun periaatteet täysin toteudu lainvalmistelussa. Esimerkiksi puutteellisista resursseista, ammattitaidosta, toimintakulttuurista tai johtamisesta johtuen periaatteet jäävät välillä toteutumatta, mikä vaikuttaa valmisteltavan lainsäädännön laatuun sitä heikentävästi. Lainvalmistelu on jatkuvat arvioinnin kohteena ja sen ongelmakohdat nousevat herkästi kritiikin sekä arvioinnin kohteeksi. Silti ongelmien korjaaminen ja toiminnan muuttaminen on usein tehotonta.
Jatkotutkimuksena tulisi lähteä selvittämään, kuinka hyvän lainvalmistelun periaatteiden tavoitteet voitaisiin turvata ja toteuttaa kaikessa lainvalmistelussa, kuinka lainvalmistelijoiden ammattitaitoa voitaisiin entisestään kehittää, lainvalmistelutyötä tehostaa ja varmistaa tarvittavat resurssit.
Tutkielmassa on pystytty määrittelemään hyvän lainvalmistelun periaatteet (8): perustuslainmukaisuus, oikea ja luotettava pohjatieto, valmistelun ennakoitavuus ja avoimuus, oikea-aikainen poliittinen ohjaus, sääntely- ja keinovaihtoehtojen punninta, hankkeen toimeenpano sen vaatimalla tavalla, toimiva aikataulutus sekä ammattitaitoiset ja riittävät henkilöresurssit. Tutkielmassa havaittiin, etteivät hyvän lainvalmistelun periaatteet täysin toteudu lainvalmistelussa. Esimerkiksi puutteellisista resursseista, ammattitaidosta, toimintakulttuurista tai johtamisesta johtuen periaatteet jäävät välillä toteutumatta, mikä vaikuttaa valmisteltavan lainsäädännön laatuun sitä heikentävästi. Lainvalmistelu on jatkuvat arvioinnin kohteena ja sen ongelmakohdat nousevat herkästi kritiikin sekä arvioinnin kohteeksi. Silti ongelmien korjaaminen ja toiminnan muuttaminen on usein tehotonta.
Jatkotutkimuksena tulisi lähteä selvittämään, kuinka hyvän lainvalmistelun periaatteiden tavoitteet voitaisiin turvata ja toteuttaa kaikessa lainvalmistelussa, kuinka lainvalmistelijoiden ammattitaitoa voitaisiin entisestään kehittää, lainvalmistelutyötä tehostaa ja varmistaa tarvittavat resurssit.