Hallitustyöskentely kuntien omistamissa osakeyhtiöissä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten kuntaomisteisten osakeyhtiöiden hallituksen jäsenet kokevat hallitustyöskentelyn ja miten hallitustyöskentelyä kehitetään. Kuntaomisteisten yhtiöiden määrä on kasvanut. Tähän on vaikuttanut kuntalain yhtiöittämisvelvollisuus ja kuntien halu tehostaa toimintojaan yhtiöittämisen kautta. Yhtiöittäminen on kasvattanut luottamushenkilöiden tehtäväkenttää, sillä osakeyhtiöissä lakisääteisiä, pakollisia elimiä ovat yhtiökokous ja hallitus. Kuntaomisteiset osakeyhtiöt ovat osa kuntakonsernia ja kuntakonsernin on huolehdittava tytäryhteisöjen ohjauksesta valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kuntaomisteisten osakeyhtiöiden hallitustyöskentelyyn on kiinnitetty huomiota kuntalaissa mm. osaamisvaatimuksen kautta. Tätä osaamisvaatimusta on kunnissa pyritty huomioimaan ja ulkopuolisia riippumattomia hallituksen jäseniä käytetäänkin kuntaomisteisten yhtiöiden hallituksissa aiempaa enemmän. Luottamushenkilöitä myös koulutetaan osakeyhtiömuotoiseen hallitustyöskentelyyn. Hallitustyöskentelyn kehittämiseen on vaikuttanut myös omistajaohjauksen ja konsernijohtamisen kehittyminen. Tutkielmassa käytetään kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta. Kvantitatiivinen aineisto muodostettiin kyselyllä. Kyselyn kohderyhmänä olivat Tampereen kaupungin omistamien osakeyhtiöiden hallituksen jäsenet ja Kauppakamarin ”Hyväksytty hallituksen jäsen”-koulutuksen käyneet henkilöt, jotka toimivat kuntaomisteisen osakeyhtiön hallituksessa. Tutkimuksen kvalitatiivista aineistoa varten haastateltiin kymmentä Tampereen kaupungin omistaman osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajaa. Puheenjohtajat valittiin eri kokoisten ja erilaista liiketoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden hallituksista. Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla ja kvalitatiivinen aineisto sisällönanalyysin avulla. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu hybridiorganisaatioteoriasta ja corporate governance-teorioista, joita ovat agentti-, asianhoitaja-, resurssiriippuvuus-, sidosryhmä- ja hybridinen governance-teoria. Corporate governance-teorioita täydentää teoria käyttäytymistieteellisestä hallitustyöskentelystä. Tulosten perusteella kuntaomisteisia osakeyhtiöitä voidaan pitää hybridiorganisaatioina, sillä ne toteuttavat julkisen politiikan asettamia tavoitteita mm. markkinamekanismien kautta. Kuntaomisteisten osakeyhtiöiden hallitustyöskentely koetaan positiivisesti. Hallitustyöskentelyä kehitetään mm. hallituksen rakenteellisten tekijöiden kautta. Lisäksi vuorovaikutus, motivaatio ja ulkopuolisten riippumattomien hallitusten jäsenten käyttö vaikuttaa hallitustyöskentelyn kehittämiseen.