Visioita Kulosaaren ostoskeskuksesta : Analyysityökalujen vaikutus korjauskohteen kehittämiseen
Salo, Taru (2021)
Salo, Taru
2021
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284019
Tiivistelmä
1960 ja 70 -lukujen ostoskeskuksia on 2020-luvulle tultaessa purettu jo useita, ja moni säilynytkin kohde on tänä päivänä purku-uhan alla. Säilymisen ehtona on rakennustyypin kehittäminen ja mukautuminen uuteen toimintaympäristöön. Ostoskeskuksien kehittämismahdollisuuksia on tutkittu liiketaloudellisista ja geoinformatiikan näkökulmista. Tässä työssä keskitytään arkkitehtuurin vaikutusmahdollisuuksiin ostoskeskusten kehittämisessä.
Työssä tutkitaan erilaisten analyysityökalujen vaikutusta korjauskohteen kehittämiselle. Perinteisten arkkitehtisuunnittelussa käytettyjen analyysityökalujen ohelle on tuotu etnografinen lähestymistapa osana paikan tutkimusta. Tutkimuskohteena toimii Kulosaaren ostoskeskus, jonka tulevaisuus on tällä hetkellä vielä avoinna.
Tutkimuksen taustoittava kontekstiosio avaa ostoskeskusten syntyyn johtaneita tekijöitä, ja auttaa ymmärtämään sitä tarvetta, mihin ostoskeskukset aikanaan vastasivat. Kontekstiosiossa käsitellään myös ostoskeskusten ominaispiirteitä ja rakennustyyppiin liittyviä haasteita ja ongelmia.
Diplomityössä ei niinkään pyritä täsmällisesti määrittelemään korttelin tulevaa käyttötarkoitusta, vaan työllä pyritään antamaan vaihtoehtoja erilaisille lähestymistavoille uusia käyttötarkoituksia etsittäessä. Perinteisen arkkitehtuurianalyysin rinnalle on tuotu etnografiseen tutkimukseen nojaava paikka-analyysi, jonka avulla kohteesta on pyritty löytämään käyttäjille tärkeitä merkityksiä ja rakennuksen käyttötottumuksia.
Ostoskeskukset ovat usein alueen asukkaille tärkeitä paikkoja, ja niihin liittyy hienovaraisia merkityksiä, joita on ulkopuolisena vaikea havaita. Ostoskeskusten kehittämistyössä käyttäjätottumukset ja asukkaille tärkeät merkitykset tarjoavat arvokasta tietoa osana kohteesta kerättävää aineistoa.
Rakennusten katoaminen ei tarkoita pelkästään rakennushistoriallisten arvojen menetystä, vaan myös merkityksellisen paikan menetystä alueen yhteisölle. Uudenlaisten lähestymistapojen kokeileminen ja hyödyntäminen on tarpeellista etenkin yhteisölle tärkeiden rakennusten kehittämisessä.
Työssä tutkitaan erilaisten analyysityökalujen vaikutusta korjauskohteen kehittämiselle. Perinteisten arkkitehtisuunnittelussa käytettyjen analyysityökalujen ohelle on tuotu etnografinen lähestymistapa osana paikan tutkimusta. Tutkimuskohteena toimii Kulosaaren ostoskeskus, jonka tulevaisuus on tällä hetkellä vielä avoinna.
Tutkimuksen taustoittava kontekstiosio avaa ostoskeskusten syntyyn johtaneita tekijöitä, ja auttaa ymmärtämään sitä tarvetta, mihin ostoskeskukset aikanaan vastasivat. Kontekstiosiossa käsitellään myös ostoskeskusten ominaispiirteitä ja rakennustyyppiin liittyviä haasteita ja ongelmia.
Diplomityössä ei niinkään pyritä täsmällisesti määrittelemään korttelin tulevaa käyttötarkoitusta, vaan työllä pyritään antamaan vaihtoehtoja erilaisille lähestymistavoille uusia käyttötarkoituksia etsittäessä. Perinteisen arkkitehtuurianalyysin rinnalle on tuotu etnografiseen tutkimukseen nojaava paikka-analyysi, jonka avulla kohteesta on pyritty löytämään käyttäjille tärkeitä merkityksiä ja rakennuksen käyttötottumuksia.
Ostoskeskukset ovat usein alueen asukkaille tärkeitä paikkoja, ja niihin liittyy hienovaraisia merkityksiä, joita on ulkopuolisena vaikea havaita. Ostoskeskusten kehittämistyössä käyttäjätottumukset ja asukkaille tärkeät merkitykset tarjoavat arvokasta tietoa osana kohteesta kerättävää aineistoa.
Rakennusten katoaminen ei tarkoita pelkästään rakennushistoriallisten arvojen menetystä, vaan myös merkityksellisen paikan menetystä alueen yhteisölle. Uudenlaisten lähestymistapojen kokeileminen ja hyödyntäminen on tarpeellista etenkin yhteisölle tärkeiden rakennusten kehittämisessä.