Tavoiteasetanta vastuullisuusraportoinnissa: Neste Oyj

Abstract

Ihmisten ja yritysten toiminnalla on merkittävät vaikutukset ilmaston lämpenemiseen, joka edelleen aiheuttaa sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia vahinkoja, jotka tulevat todennäköisesti vielä kasvamaan tulevaisuudessa. Ihmiset käyttävät nykypäivänä resurssejaan yli maapallon kapasiteetin. Koska yritykset ja yhteiskunnat tarvitsevat toimiakseen vakaat olosuhteet, on kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Yritysten vastuullisuusraportointi on yksi keino seurata yritysten toimintaa vastuullisuuteen liittyvissä asioissa. Lähes kaikki suuret yhtiöt julkaisevatkin vastuullisuusraportin nykypäivänä.

Tämän tutkielman tarkoituksena on saada syvällistä ymmärrystä yritysten vastuullisuusraportoinnin tavoiteasetannasta. Tavoitteena on saada lisää tietoa siitä, millaisia tavoitteita yritykset asettavat vastuullisuusraporteissaan. Huomiota kiinnitetään myös tavoitteissa suoriutumiseen ja niiden johdonmukaiseen esittämiseen tietyllä ajan jaksolla. Aihetta lähestytään yhden yrityksen näkökulmasta käsin kohdeyrityksen raportointia tarkastelemalla vuosina 2011–2019. Tutkielman taustalla on sidosryhmäteoria sekä Trible bottom line -viitekehys, joka jakaa vastuullisuuden kolmeen osatekijään: sosiaaliseen, ympäristölliseen ja taloudelliseen vastuuseen. Näiden lisäksi vastuullisuutta ja sen raportointia käsitellään laajasti eri tutkimuksia hyödyntäen. Myös tavoiteasetantaa ja vertailukelpoisuutta käsitellään tutkimustiedon avulla.

Tutkielma toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen aineistona Nesteen vastuullisuusraportteja vuosilta 2011–2014 ja vuosikertomuksia vuosilta 2015–2019. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuskysymyksiä ovat: millaisia tavoitteita kohdeyritys on asettanut vastuullisuusraporteissaan, miten tavoitteissa on suoriuduttu ja miten tavoitteista on raportoitu.

Tutkielman tuloksissa löydettiin useita tärkeitä havaintoja. Sosiaalisista ja ympäristöllisistä tavoitteista raportoitiin kolmessa jaksossa. Jaksoissa oli havaittavissa erilaisia teemoja ja painopistealueita. Turvallisuuteen liittyvät tavoitteet olivat johdonmukaisesti mukana kaikissa jaksoissa. Taloudellisten tavoitteiden kohdalla tunnistettiin vain yksi jakso. Sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden rooli oli selkeästi isompi kuin taloudellisten tavoitteiden kohdeyrityksen vastuullisuusraportoinnissa. Erityisesti sosiaalisissa ja ympäristöllisissä tavoitteissa suoriuduttiin hyvin. Tavoitteissa erottuvia keskeisiä sidosryhmiä olivat toimittajat, henkilöstö ja viranomaiset. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tulivat raportointiin mukaan vuonna 2017. Tämä näkyy esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja energiatehokkuuteen liittyvinä tavoitteina.

Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että sidosryhmien on mahdollista analysoida yrityksen tiedoissa, toiminnassa ja tuloksissa tapahtuneita muutoksia, joskaan sitä ei ole tehty kovinkaan helpoksi. Johtopäätöksenä voidaan myös todeta, että taloudellisten tavoitteiden kohdalla tavoitteiden jatkuvuus on parhaimmillaan ja toisaalta että sosiaalisissa tavoitteissa esiintyy eniten kertaluontoisia tavoitteita. Vuodet 2015 ja 2017 katkaisivat raportoinnin jatkuvuuden, jolloin kyseisinä vuosina vertailukelpoisuus oli heikoimmillaan. Vuosina 2011–2014, 2015–2016 sekä 2017–2019 vertailukelpoisuus oli vastaavasti parhaimmillaan.