Käyttömahdollisuuksiltaan joustava koulu: tilaominaisuudet peruskoulujen monikäyttöisyyden ja sopimuksellisen joustavuuden tukijana
Kuntsi, Katri (2021)
2021
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273925
Tiivistelmä
Tässä diplomityössä käsitellään teorialähtöisesti joustavia käyttömahdollisuuksia 2015–2020 valmistuneissa suomalaisissa peruskouluissa. Työssä esitellään joustavaa rakentamista koskevia analyysejä, toteutusmalleja ja tyyppiratkaisuja, joita voidaan soveltaa koulutilojen suunnittelussa. Aineisto on laadittu kirjallisuuskatsauksen, tilaratkaisuja koskevan laadullisen analyysiaineiston ja käyttäjäkokemusten pohjalta.
Koulurakentaminen on viime aikoina kiihtynyt 2014 tehtyyn opetussuunnitelmauudistukseen liittyvien opetustapojen päivitysten, opetusverkkouudistuksen ja kouluihin liittyvän korjaustarpeen kasvun myötä. Uudistusten yhteydessä koulutilojen käyttötehokkuuden ja joustavuuden merkitys on kasvanut. Kirjallisuudessa ei kuitenkaan ole esitelty selkeää määritystä siitä, mitä monikäyttöisyydellä, muunneltavuudella ja joustavuudella koulurakennuksissa tarkoitetaan.
Tässä diplomityössä kirjallisuuden hajanaisia teemoja joustavuudesta verrattiin n. 140 toteutetun koulurakennuksen toimintoihin. Tämän analyysin pohjalta tunnistettiin joustavaan käyttöön liittyviä toistuvia teemoja, jotka tiivistettiin työssä viideksi joustavan koulurakentamisen toteutusmalliksi. Näiden toteutusmallien pohjalta määritettiin, että joustava käyttö voi tarkoittaa koulutiloissa monikäyttöisiä tai jaettuja opetustiloja; tilojen jakamista koulurakennuksessa muiden organisaatioiden tai oheiskäyttäjien kanssa; ja toiminnan hajautusta koulurakennuksen ulkopuolelle. Koulurakennukset voivat muodostua alueensa julkisia palveluja, sivistyspalveluja tai vapaa-ajanpalveluja tarjoaviksi keskuksiksi; keskittyä laadukkaaseen opetustoimintaan; tai muodostaa alueellisen keskuksen yhdessä lähiympäristön rakennusten kanssa.
Tunnistettujen käyttömahdollisuuksien ilmenemistä tutkittiin työssä tarkemmin 19 toteutetun rakennuksen tilaratkaisuja ja käyttäjäkokemuksia tarkastelemalla. Tämän tarkastelun tuloksena tuotettiin yksinkertaistetut tyyppiratkaisut eri joustontuottotapoja koskevista tila- ja massaratkaisuista. Vertaamalla näiden tyypitysten ominaisuuksia ja niihin liittyviä käyttökokemuksia, muodostettiin käsitys siitä, millaiset tilaratkaisut tukevat joustavaa käyttöä. Nämä havainnot tiivistettiin kutakin joustontuottotapaa koskeviksi suunnittelussa huomioitavien avaintekijöiden listauksiksi.
Työn tuloksena muodostui siis viisi joustavan koulurakentamisen toteutusmallia, jotka auttavat suunnittelijoita hahmottamaan, mitä kaikkea joustavaan koulurakentamiseen sisältyy. Työhön liittyvän analyysin seurauksena syntyi lisäksi toteutusmalleihin liittyvät tyyppiratkaisut ja avaintekijät, joita voidaan hyödyntää suunnitteluapuna tarjoamaan näkökulmia tilaratkaisujen valintaan.
Koulurakentaminen on viime aikoina kiihtynyt 2014 tehtyyn opetussuunnitelmauudistukseen liittyvien opetustapojen päivitysten, opetusverkkouudistuksen ja kouluihin liittyvän korjaustarpeen kasvun myötä. Uudistusten yhteydessä koulutilojen käyttötehokkuuden ja joustavuuden merkitys on kasvanut. Kirjallisuudessa ei kuitenkaan ole esitelty selkeää määritystä siitä, mitä monikäyttöisyydellä, muunneltavuudella ja joustavuudella koulurakennuksissa tarkoitetaan.
Tässä diplomityössä kirjallisuuden hajanaisia teemoja joustavuudesta verrattiin n. 140 toteutetun koulurakennuksen toimintoihin. Tämän analyysin pohjalta tunnistettiin joustavaan käyttöön liittyviä toistuvia teemoja, jotka tiivistettiin työssä viideksi joustavan koulurakentamisen toteutusmalliksi. Näiden toteutusmallien pohjalta määritettiin, että joustava käyttö voi tarkoittaa koulutiloissa monikäyttöisiä tai jaettuja opetustiloja; tilojen jakamista koulurakennuksessa muiden organisaatioiden tai oheiskäyttäjien kanssa; ja toiminnan hajautusta koulurakennuksen ulkopuolelle. Koulurakennukset voivat muodostua alueensa julkisia palveluja, sivistyspalveluja tai vapaa-ajanpalveluja tarjoaviksi keskuksiksi; keskittyä laadukkaaseen opetustoimintaan; tai muodostaa alueellisen keskuksen yhdessä lähiympäristön rakennusten kanssa.
Tunnistettujen käyttömahdollisuuksien ilmenemistä tutkittiin työssä tarkemmin 19 toteutetun rakennuksen tilaratkaisuja ja käyttäjäkokemuksia tarkastelemalla. Tämän tarkastelun tuloksena tuotettiin yksinkertaistetut tyyppiratkaisut eri joustontuottotapoja koskevista tila- ja massaratkaisuista. Vertaamalla näiden tyypitysten ominaisuuksia ja niihin liittyviä käyttökokemuksia, muodostettiin käsitys siitä, millaiset tilaratkaisut tukevat joustavaa käyttöä. Nämä havainnot tiivistettiin kutakin joustontuottotapaa koskeviksi suunnittelussa huomioitavien avaintekijöiden listauksiksi.
Työn tuloksena muodostui siis viisi joustavan koulurakentamisen toteutusmallia, jotka auttavat suunnittelijoita hahmottamaan, mitä kaikkea joustavaan koulurakentamiseen sisältyy. Työhön liittyvän analyysin seurauksena syntyi lisäksi toteutusmalleihin liittyvät tyyppiratkaisut ja avaintekijät, joita voidaan hyödyntää suunnitteluapuna tarjoamaan näkökulmia tilaratkaisujen valintaan.