Karkurit, syrjäytyneet ja hyväksyntää hakevat: nuorison toiseuttaminen Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Yleisradion rikosuutisoinnissa marraskuussa 2020
Tarkkala, Katri (2021)
2021
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273901
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Yleisradion nuorisorikollisuutta käsitteleviä uutisia, jotka on julkaistu marraskuussa 2020. Tutkin uutisista, tapahtuuko niissä nuorison toiseuttamista.
Tarkasteltava aineisto koostuu 33 uutisesta, jotka sijoittuvat aikavälille 10.-15.11.2020. Helsingin Sanomat julkaisi 10.11.2020 Helsingin keskustassa liikkuvista vaarallisista nuorisojoukoista uutisen, joka herätti muutamaksi päiväksi vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun nuorisorikollisuudesta. Kyseiseen uutiseen viitattiin 26:ssa aineistoni uutisessa, minkä vuoksi sitä voi pitää keskustelun laukaisijana. Aineistoon valikoiduille uutisille yhteistä on se, että niissä puhutaan nuorisorikollisuudesta yhteiskunnallisena ilmiönä.
Teoreettinen viitekehys tutkielmassa koostuu rikosuutisoinnin teoriasta sekä moraalisen paniikin ja toiseuttamisen tutkimuksista. Tutkin aineistoa kehysanalyysin avulla, jolla tarkastelen uutisista esiin nousevia kehyksiä. Tässä käytän avukseni muun muassa uutisissa ilmeneviä sanavalintoja sekä ongelmanmäärittelyjä, ratkaisuehdotuksia ja moraalisia päätelmiä. Uutisissa ilmenevien kehysten lisäksi tarkastelen kahystämistä lähdekäytäntönä eli tutkin sitä, keille uutisoinnissa annetaan puheenvuoroja.
Tutkielmani tuloksista selviää, että Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Yleisradio toiseuttavat nuorisoa uutisoidessaan nuorisorikollisuudesta marraskuussa 2020. Aineistosta tunnistin vahvimmin esiin huolenpidon, maahanmuuton ja nuorisokulttuurin kehykset. Toiseuttamista ilmenee muun muassa keskusteluissa, joissa väkivaltaa selitetään maahanmuutolla ja nuorisokulttuurilla. Tulosten mukaan toiseuttamista kohdistuu maahanmuuttajataustaisiin nuoriin enemmän kuin nuorisoon yleisesti. Puheenvuorojen jakautuminen osoittaa merkkejä moraalisesta paniikista ja siitä, ettei nuorisolle itselleen tarjoudu juurikaan mahdollisuuksia tuoda mielipiteitään esille rikosuutisoinnissa. Tutkimustulokseni myötäilevät aiempaa rikosuutisoinnin tutkimusta, jonka mukaan syytökset kohdistuvat yleensä joko yhteiskuntaan tai nuorisoon.
Tarkasteltava aineisto koostuu 33 uutisesta, jotka sijoittuvat aikavälille 10.-15.11.2020. Helsingin Sanomat julkaisi 10.11.2020 Helsingin keskustassa liikkuvista vaarallisista nuorisojoukoista uutisen, joka herätti muutamaksi päiväksi vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun nuorisorikollisuudesta. Kyseiseen uutiseen viitattiin 26:ssa aineistoni uutisessa, minkä vuoksi sitä voi pitää keskustelun laukaisijana. Aineistoon valikoiduille uutisille yhteistä on se, että niissä puhutaan nuorisorikollisuudesta yhteiskunnallisena ilmiönä.
Teoreettinen viitekehys tutkielmassa koostuu rikosuutisoinnin teoriasta sekä moraalisen paniikin ja toiseuttamisen tutkimuksista. Tutkin aineistoa kehysanalyysin avulla, jolla tarkastelen uutisista esiin nousevia kehyksiä. Tässä käytän avukseni muun muassa uutisissa ilmeneviä sanavalintoja sekä ongelmanmäärittelyjä, ratkaisuehdotuksia ja moraalisia päätelmiä. Uutisissa ilmenevien kehysten lisäksi tarkastelen kahystämistä lähdekäytäntönä eli tutkin sitä, keille uutisoinnissa annetaan puheenvuoroja.
Tutkielmani tuloksista selviää, että Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Yleisradio toiseuttavat nuorisoa uutisoidessaan nuorisorikollisuudesta marraskuussa 2020. Aineistosta tunnistin vahvimmin esiin huolenpidon, maahanmuuton ja nuorisokulttuurin kehykset. Toiseuttamista ilmenee muun muassa keskusteluissa, joissa väkivaltaa selitetään maahanmuutolla ja nuorisokulttuurilla. Tulosten mukaan toiseuttamista kohdistuu maahanmuuttajataustaisiin nuoriin enemmän kuin nuorisoon yleisesti. Puheenvuorojen jakautuminen osoittaa merkkejä moraalisesta paniikista ja siitä, ettei nuorisolle itselleen tarjoudu juurikaan mahdollisuuksia tuoda mielipiteitään esille rikosuutisoinnissa. Tutkimustulokseni myötäilevät aiempaa rikosuutisoinnin tutkimusta, jonka mukaan syytökset kohdistuvat yleensä joko yhteiskuntaan tai nuorisoon.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10311]