Saappaat kurassa, sormet sammaleessa: Non-formaalin luonto- ja ympäristökoulutoiminnan mahdollisuuksia kasvatuksen kentällä alan toimijoiden näkökulmasta
Kukko, Salla (2021)
Kukko, Salla
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273865
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Suomen luonto- ja ympäristökoulutoimintaa alan toimijoiden näkökulmasta. Suomessa luonto- ja ympäristökoulutoimintaa järjestetään paitsi perinteisissä luonto- tai ympäristökouluissa, myös muun muassa museoissa, nuorisokeskuksissa, luontokeskuksissa tai osana yritystoimintaa, sekä lisäksi osana muutamien peruskoulujen opetusta. Eri tahot yhdessä muodostavat valtakunnallisen LYKE-verkoston. Tutkielman aineistonkeruu suunnattiin kaikille LYKE-verkoston työntekijöille, ja aineisto kerättiin laadullisen tutkimuksen periaattein kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 38 työntekijää erilaisista toimipisteistä eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa yhdistetään ympäristökasvatuksen, kasvatusajattelun ja non-formaalien oppimisympäristöjen teoriaa. Tutkimuksessa oli kaksi pääkysymystä. Ensimmäisessä kysyttiin, mitä Suomessa luonto- ja/tai ympäristökoulutoimintaa järjestävät henkilöt näkevät luonto- ja ympäristökoulutoiminnan tärkeimpinä tavoitteina ja toimintansa ohjaajina, yksittäisen lapsen/nuoren näkökulmasta ja laajemmalla tasolla. Toinen kysymys keskittyi puolestaan siihen, millaisin keinoin he kokevat edistävänsä esiin tuomiaan merkityksiä ja tavoitteita. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan luonto- ja ympäristökoulutoimintaa non-formaalien oppimisympäristöjen näkökulmasta. Non-formaalilla opetuksella ja ulkona oppimisella on todettu olevan monia hyötyjä ja niiden yhdistäminen formaaliin kouluopetukseen nähdään ajankohtaisena. Tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin vastaajat arvioivat luonto- ja ympäristökoulutoimintaa non-formaalina oppimisympäristönä, mitä etuja he näkevät non-formaalilla opetuksella olevan oppimisen kannalta, sekä näkemyksiä formaalin kouluopetuksen ja non-formaalin luonto- ja ympäristökoulutoiminnan välisestä yhteistyöstä ja sen mahdollisuuksista. Aineistoanalyysin pohjalta luonto- ja ympäristökoulutoiminnalle koetut merkitykset muodostivat seitsemän pääkategoriaa: 1. henkiset hyödyt, 2. fyysiset hyödyt, 3. sosiaaliset hyödyt, 4. oppimiseen liittyvät hyödyt, 5. luontosuhteeseen liittyvät hyödyt, 6. ekokriisiin ja kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet ja 7. monimuotoisuuden ja ekosysteemin ymmärrys. Eniten korostuivat henkiset hyödyt ja luontosuhde. Jokaisen pääkategorian sisälle muodostui alakategorioita, ryhmien sisäisten vivahteiden pohjalta. Non-formaalina oppimisympäristönä toimintaa arvioitiin esimerkiksi toiminnalliseksi ja ymmärrystä syventäväksi. Yhteistyön kannalta tärkeänä nähtiin muun muassa asiantuntijuuden jakaminen, sekä tiedon ja konkretian yhdistyminen.