Sisäisen valvonnan laadun merkitys taloudellisten väärinkäytösten ehkäisyssä: Sisäisen tarkastuksen näkökulma
Rajakaltio, Iiris (2021)
2021
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273852
Tiivistelmä
Sisäiseen valvontaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota julkisuuteen nousseiden taloudellisten väärinkäytösten myötä. Sisäisen valvonnan järjestäminen ei kuitenkaan itsessään riitä väärinkäytösriskin alentamiseksi, vaan sisäisen valvonnan tulee myös toimia. Taloudellisia väärinkäytöksiä voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään esimerkiksi sisäisillä kontrolleilla, kuten hyväksymisvaltuuksilla, työtehtävien eriyttämisellä sekä laskenta- ja ohjausjärjestelmien sisältämillä kontrolleilla. Muun muassa testaamalla kontrolleja voidaan arvioida sisäisen valvonnan laatua.
Tutkielman päätavoitteena oli tarkastella sisäisen valvonnan laadun merkitystä taloudellisten väärinkäytösten ehkäisyssä. Sisäisen valvonnan laatua on tyypillisesti pyritty määrittelemään sisäisen valvonnan heikkouksien kautta. Tässä tutkielmassa sisäisen valvonnan laatua tarkasteltiin odotusten ja toteutuksen kautta, jossa odotukset pohjautuivat Garvinin (1988) ja Kihnin (2017) määrittelemiin laatunäkökulmiin, ja mahdolliset sisäisen valvonnan heikkoudet näkyivät toteutuneessa sisäisessä valvonnassa. Tutkielmassa sovellettiin lähestymistapaa, joka vastasi Neilimon ja Näsin (1980) määrittelemää toiminta-analyyttistä tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuudessa Suomen suurimmassa tilintarkastus- ja konsulttiyhtiössä työskenteleviä sisäisiä tarkastajia.
Tutkimustulokset osoittavat, että sisäisen valvonnan korkealla laadulla on merkitystä sekä väärinkäytösriskin alentamisen että yrityskulttuurin kehittämisen kannalta. Sisäisen valvonnan laadulle ei ole kuitenkaan yhtä tarkkaa määritelmää, vaan laatu määräytyy tulkinnanvaraisesti. Haastateltavat lähestyivät sisäisen valvonnan laadun määrittämistä useasta eri näkökulmasta, mutta laadun määrittämisessä nostettiin esiin samoja elementtejä. Voidaan siis todeta, että sisäisen valvonnan laadun määritelmä on pääpiirteissään yhtenevä sisäisten tarkastajien keskuudessa. Tutkimustulosten mukaan sisäisen valvonnan laadun määrittämisessä voidaan hyödyntää muun muassa Garvinin (1988) transkendenttista laatunäkökulmaa sekä Kihnin (2017) sidosryhmälähtöistä laatunäkökulmaa. Lisäksi sisäisen valvonnan laadun määrittämiseen voitaisiin haastateltavien mukaan hakea tukea standardimuotoisen sisäisen valvonnan pohjalta. Tulokset kuitenkin osoittavat, että käytännössä standardimuotoinen sisäinen valvonta voisi jäädä liian teoreettiseksi, eikä vastaavia räätälöidyn sisäisen valvonnan hyötyjä todennäköisesti saavutettaisi.
Tutkielman päätavoitteena oli tarkastella sisäisen valvonnan laadun merkitystä taloudellisten väärinkäytösten ehkäisyssä. Sisäisen valvonnan laatua on tyypillisesti pyritty määrittelemään sisäisen valvonnan heikkouksien kautta. Tässä tutkielmassa sisäisen valvonnan laatua tarkasteltiin odotusten ja toteutuksen kautta, jossa odotukset pohjautuivat Garvinin (1988) ja Kihnin (2017) määrittelemiin laatunäkökulmiin, ja mahdolliset sisäisen valvonnan heikkoudet näkyivät toteutuneessa sisäisessä valvonnassa. Tutkielmassa sovellettiin lähestymistapaa, joka vastasi Neilimon ja Näsin (1980) määrittelemää toiminta-analyyttistä tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuudessa Suomen suurimmassa tilintarkastus- ja konsulttiyhtiössä työskenteleviä sisäisiä tarkastajia.
Tutkimustulokset osoittavat, että sisäisen valvonnan korkealla laadulla on merkitystä sekä väärinkäytösriskin alentamisen että yrityskulttuurin kehittämisen kannalta. Sisäisen valvonnan laadulle ei ole kuitenkaan yhtä tarkkaa määritelmää, vaan laatu määräytyy tulkinnanvaraisesti. Haastateltavat lähestyivät sisäisen valvonnan laadun määrittämistä useasta eri näkökulmasta, mutta laadun määrittämisessä nostettiin esiin samoja elementtejä. Voidaan siis todeta, että sisäisen valvonnan laadun määritelmä on pääpiirteissään yhtenevä sisäisten tarkastajien keskuudessa. Tutkimustulosten mukaan sisäisen valvonnan laadun määrittämisessä voidaan hyödyntää muun muassa Garvinin (1988) transkendenttista laatunäkökulmaa sekä Kihnin (2017) sidosryhmälähtöistä laatunäkökulmaa. Lisäksi sisäisen valvonnan laadun määrittämiseen voitaisiin haastateltavien mukaan hakea tukea standardimuotoisen sisäisen valvonnan pohjalta. Tulokset kuitenkin osoittavat, että käytännössä standardimuotoinen sisäinen valvonta voisi jäädä liian teoreettiseksi, eikä vastaavia räätälöidyn sisäisen valvonnan hyötyjä todennäköisesti saavutettaisi.