Sosiaalisen median hyödyntäminen tietojohtoisessa poliisitoiminnassa
Uusitalo, Jouni (2021)
Uusitalo, Jouni
2021
Turvallisuushallinnon maisteriohjelma - Master's Programme in Security Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273898
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on sosiaalisen median hyödyntäminen tietojohtoisessa poliisitoiminnassa. Tutkimuksessa pääkysymyksenä on, kuinka paljon sosiaalista mediaa hyödynnetään ja voidaanko sen hyödyntämistä lisätä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös mitä sosiaalisen median palveluita poliisissa käytetään ja onko poliisin sometaidot ja analyysiosaaminen sillä tasolla, että eri kanavia voidaan käyttää laadukkaasti työssä informaation saamiseksi, mutta myös vaikuttavuuden lisäämiseksi. Lisäksi tutkimuksessa tutkitaan, liittyykö tietojen saantiin ja hyödyntämiseen joitakin juridisia tai tietoturvaan liittyviä ongelmia.
Tutkimuksessa aineistona ovat olleet teemahaastatteluista saatavien tietojen ja kirjallisuuden lisäksi erilaiset media-aineistot ja uutiset. Lisäksi sosiaalisen median ja tietojohtoiseen poliisitoimintaan liittyvät poliisin strategiat, ohjeet ja sosiaalisen median käsikirja analysoitiin sisällön osalta. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja aineistokeruumenetelminä on käytetty puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Tutkimuksessa tutkimuskohteena ovat sosiaalisen median käyttö, sen mahdollisuudet ja hyödyntäminen.
Tutkimuksessa selvisi, että sosiaalista mediaa hyödynnetään tällä hetkellä jonkin verran, mutta ei kovin systemaattisesti. Sen avulla voidaan lisätä viestinnän vaikuttavuutta. Sitä käytetään enemmän tiedottamiseen kuin kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen. Sosiaalisen median käyttäjiä tulisi saada sitoutettua julkaisuihin nykyistä enemmän, jotta informaation jakaminen tehostuisi. Sen avulla voidaan myös nopeasti reagoida ja ennalta estää ilmiöiden laajeneminen kriiseiksi. Sitä hyödynnetään jonkin verran myös tilannekuvan muodostamisessa, mutta ulkoisista lähteistä saatavia tietoja ei hyödynnetä vielä riittävästi. Tiedon kulussa, analyysiosaamisessa ja sosiaalisen median käytössä työn kannalta on vielä kehitettävää. Analyytikoiden ja nettipoliisien roolijakoa pitää selkeyttää. Lainsäädäntö on pirstaleista eikä se ole kaikilta osin yksiselitteistä, joten myös juridisia ongelmia on olemassa. Myös tietoturva tuo omat haasteensa toimintaan.
Jatkotutkimuksessa voisi tutkia enemmän tilannekuvatoiminnan kehittämistä, ja sitä voiko tilannekuvaa saada muutettua enemmän tulevaisuuteen katsovaksi ja mitä ulkoisia lähteitä siinä voisi hyödyntää.
Tutkimuksessa aineistona ovat olleet teemahaastatteluista saatavien tietojen ja kirjallisuuden lisäksi erilaiset media-aineistot ja uutiset. Lisäksi sosiaalisen median ja tietojohtoiseen poliisitoimintaan liittyvät poliisin strategiat, ohjeet ja sosiaalisen median käsikirja analysoitiin sisällön osalta. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja aineistokeruumenetelminä on käytetty puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Tutkimuksessa tutkimuskohteena ovat sosiaalisen median käyttö, sen mahdollisuudet ja hyödyntäminen.
Tutkimuksessa selvisi, että sosiaalista mediaa hyödynnetään tällä hetkellä jonkin verran, mutta ei kovin systemaattisesti. Sen avulla voidaan lisätä viestinnän vaikuttavuutta. Sitä käytetään enemmän tiedottamiseen kuin kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen. Sosiaalisen median käyttäjiä tulisi saada sitoutettua julkaisuihin nykyistä enemmän, jotta informaation jakaminen tehostuisi. Sen avulla voidaan myös nopeasti reagoida ja ennalta estää ilmiöiden laajeneminen kriiseiksi. Sitä hyödynnetään jonkin verran myös tilannekuvan muodostamisessa, mutta ulkoisista lähteistä saatavia tietoja ei hyödynnetä vielä riittävästi. Tiedon kulussa, analyysiosaamisessa ja sosiaalisen median käytössä työn kannalta on vielä kehitettävää. Analyytikoiden ja nettipoliisien roolijakoa pitää selkeyttää. Lainsäädäntö on pirstaleista eikä se ole kaikilta osin yksiselitteistä, joten myös juridisia ongelmia on olemassa. Myös tietoturva tuo omat haasteensa toimintaan.
Jatkotutkimuksessa voisi tutkia enemmän tilannekuvatoiminnan kehittämistä, ja sitä voiko tilannekuvaa saada muutettua enemmän tulevaisuuteen katsovaksi ja mitä ulkoisia lähteitä siinä voisi hyödyntää.