Urbaanin fantasian lajipiirteet Anne Leinosen Kirjanoita- ja Noitakirja -teosparissa sekä Elina Pitkäkankaan Kuurassa
Helvilä, Hanna (2021)
2021
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273889
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273889
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin fantasiafiktion alalajin, urbaanin fantasian, lajipiirteiden ilmenemistä ja muuntumista Anne Leinosen Kirjanoita (2017) ja Noitakirja (2018) -teosparissa sekä Elina Pitkäkankaan Kuurassa (2016). Tutkin, millaiseksi urbaanin fantasian lajirepertuaari on tutkimuskirjallisuudessa määritelty ja ilmenevätkö nämä lajirepertuaarin piirteet kohdeteoksissa ja jos ilmenevät, niin miten. Tarkoituksenani on osoittaa, että lajipiirteiden ilmeneminen teoksissa yhdistää ne urbaanin fantasian lajiin. Lisäksi erittelen sitä, miten tutkimuskirjallisuudessa pääosin englanninkielisen kirjallisuuden pohjalta määritelty lajirepertuaari ja sen piirteet muuntuvat suomalaisissa kohdeteoksissa. Tutkin myös sitä, mitä tulkintoja kohdeteoksista voidaan tehdä lajianalyysin perusteella. Käytän lajirepertuaarin kokoamisessa John Cluten ja John Grantin (1997) sekä Alexander C. Irvinen (2012) määrittelemiä urbaanin fantasian lajipiirteitä. Lajiteoriana käytän Alastair Fowlerin Kinds of Literature (1982) -teoksessa esiteltyä lajiteoriaa.
Anne Leinosen Kirjanoita- ja Noitakirja -teosparista sekä Elina Pitkäkankaan Kuurassa ilmenevät tutkimuskirjallisuudessa määritellyt urbaanin fantasian lajipiirteet. Tutkimuskirjallisuudessa pääosin englanninkielisen kirjallisuuden pohjalta määritelty urbaanin fantasian lajirepertuaari muuntuu suomalaisissa kohdeteoksissa niin, että lajipiirteiden keskeiset elementit, kaupunkimiljöö, kansanperinteen topokset ja henkilöhahmot ovat paikallisesti tunnistettavia. Täten pääosin englanninkieliseen traditioon perustuvien lajipiirteiden muuntuessa teokset yhdistyvät kansainvälisen lisäksi myös paikalliseen eli suomalaiseen kirjallisuuden kenttään.
Tutkimuksessani tehdyt tulkinnat Leinosen Kirjanoidasta ja Noitakirjasta sekä Pitkäkankaan Kuurasta pohjautuvat lajipiirteisiin sekä lajirepertuaariin kokonaisuutena mukaillen Fowlerin kolmivaiheista tulkintamallia. Kaupunkimiljööseen liittyvän lajipiirteen ilmenemisen kautta teoksia voidaan tulkita kuvana teosten ulkopuolisesta maailmasta, aktuaalimaailman yhteiskunnasta. Niissä esiintyvien muodonmuutosten kautta on usein fantasiafiktiossa kuvattu esimerkiksi nuoruutta, johon kuuluu muodonmuutos lapsesta aikuiseksi. Leinosen Kirjanoidasta ja Noitakirjasta sekä Pitkäkankaan Kuurasta voi tehdä tulkinnan, että urbaanin fantasian lajipiirteiden kautta niissä käsitellään sitä, mikä on usein piilotettua tai näkymätöntä suomalaisessa yhteiskunnassa: esimerkiksi sosiaalisia ongelmia kuten syrjintää, tai henkilökohtaista identiteetin etsintää.
Anne Leinosen Kirjanoita- ja Noitakirja -teosparista sekä Elina Pitkäkankaan Kuurassa ilmenevät tutkimuskirjallisuudessa määritellyt urbaanin fantasian lajipiirteet. Tutkimuskirjallisuudessa pääosin englanninkielisen kirjallisuuden pohjalta määritelty urbaanin fantasian lajirepertuaari muuntuu suomalaisissa kohdeteoksissa niin, että lajipiirteiden keskeiset elementit, kaupunkimiljöö, kansanperinteen topokset ja henkilöhahmot ovat paikallisesti tunnistettavia. Täten pääosin englanninkieliseen traditioon perustuvien lajipiirteiden muuntuessa teokset yhdistyvät kansainvälisen lisäksi myös paikalliseen eli suomalaiseen kirjallisuuden kenttään.
Tutkimuksessani tehdyt tulkinnat Leinosen Kirjanoidasta ja Noitakirjasta sekä Pitkäkankaan Kuurasta pohjautuvat lajipiirteisiin sekä lajirepertuaariin kokonaisuutena mukaillen Fowlerin kolmivaiheista tulkintamallia. Kaupunkimiljööseen liittyvän lajipiirteen ilmenemisen kautta teoksia voidaan tulkita kuvana teosten ulkopuolisesta maailmasta, aktuaalimaailman yhteiskunnasta. Niissä esiintyvien muodonmuutosten kautta on usein fantasiafiktiossa kuvattu esimerkiksi nuoruutta, johon kuuluu muodonmuutos lapsesta aikuiseksi. Leinosen Kirjanoidasta ja Noitakirjasta sekä Pitkäkankaan Kuurasta voi tehdä tulkinnan, että urbaanin fantasian lajipiirteiden kautta niissä käsitellään sitä, mikä on usein piilotettua tai näkymätöntä suomalaisessa yhteiskunnassa: esimerkiksi sosiaalisia ongelmia kuten syrjintää, tai henkilökohtaista identiteetin etsintää.