Varmuuden tavoittelijat epävarmuuden maailmassa: Ennakoivien toimijoiden diskursiivinen tuottaminen syntyvyyden vähenemistä käsittelevissä kantaaottavissa kirjoituksissa
Siivonen, Jenna (2021)
2021
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273874
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään vähenevästä syntyvyydestä käytävää julkista keskustelua ja yksilöiden roolia siinä. Syntyvyyden vähenemisen syitä on etsitty työelämän epävarmuudesta. Lisäksi on pohdittu, millaisin sosiaalipoliittisin toimenpitein lapsiperhe-elämästä tulisi houkuttelevaa. Tutkielman tarkoituksena on täydentää tätä keskustelua tarkastelemalla, millainen rooli syntyvyyden vähenemistä koskevassa keskustelussa annetaan lapsipäätöksiä tekeville yksilöille, erityisesti lisääntymisikäisille naisille. Tutkielma on artikkeligradumuotoinen ja koostuu kahdesta osasta. Tutkielmaraportti on tieteellistä journaalia varten yhteiskirjoitettu artikkeli. Artikkelikäsikirjoitusta edeltävässä lisäpaperissa käsitellään laajemmin tutkielmaprosessia ja tutkielman teoreettismetodologisia lähtökohtia. Tutkielmassa analysoidaan Helsingin Sanomien kantaaottavia kirjoituksia feministisen tieteen- ja teknologiantutkimuksen alalla kehitetyn ennakoinnin teorian avulla. Ennakoinnin teoriaa liitetään työn ja elämän prekaarisaatiota koskeviin keskusteluihin. Pro Gradu -tutkielman tutkimuskysymykset ovat, miten yksilöistä tuotetaan ennakoivia toimijoita ja miten ennakoinnista tuotetaan normatiivisesti oikea tapa suhteuttaa omaa lisääntymistä kansalliseen syntyvyyshuoleen.
Aineisto koostuu Helsingin Sanomissa aikavälillä 14.11.2018—24.10.2019 julkaistuista, syntyvyyden vähenemistä koskevista kantaaottavista kirjoituksista. Niistä 2 on vieraskynäkirjoituksia, 7 kolumneja ja 37 lukijoiden mielipidekirjoituksia. Aineistosta tehdään teoriasidonnaista diskurssianalyysia ennakoinnin ulottuvuuksia mukaillen. Ulottuvuudet ovat velvoite (injunction), abduktio (abduction), optimointi (optimization), varautuminen (preparedness) ja mahdollisuus (possibility). Analyysia tehtiin etsimällä temaattisia yhteyksiä, tarkastelemalla ennakoinnin ihannetta kirjoituksien piiloisena oletuksena sekä erilaisten toimijoiden asemoimista suhteessa syntyvyyshuoleen ja näiden asemointien sukupuolittuneisuutta.
Tutkimuksen perusteella syntyvyyshuolen yksilötoimijuus rajataan diskursiivisesti merkitsemään laskelmoivaa ja parhaaseen mahdolliseen pyrkivää toimijuutta. Valtion ja yksilön suhdetta määrittää yksilön valinnanvapaus, jolle poliittisten toimien tulee vain luoda tilaa. Aineistossa tuotetaan varsinkin nuorista naisista ennakoivia toimijoita, jotka pyrkivät ajoittamaan lasten saamisen parhaaseen mahdolliseen työtilanteeseen, hedelmällisyyden kannalta parhaaseen ikään ja ihanteelliseen parisuhdetilanteeseen. Ennakointia kuvataan sekä oletusarvoisena että vastuullisena tapana toimia ja suhtautua lastensaamiseen. Yksilötoimijoiden kohdalla ennakointi saa myös affektiivisia ulottuvuuksia. Kansallisen syntyvyysluvun lisäksi vastuullisen toimijan tulee huomioida lastensaannin vaikutus omaan työuraan ja hyvinvointiin sekä globaaliin ilmastonmuutokseen. Samalla perheellistymistä ja sen suunnittelua vaikeuttaa työmarkkinoilla koettu epävarmuus. Uusliberalistisessa yhteiskunnassa myös syntyvyyden suunnan kääntäminen jää yksilöiden vastuulle. Elämän ennakoinnin velvollisuus ja toisaalta sen mahdottomuus kuitenkin tekevät lasten saamisesta epähoukuttelevaa.
Aineisto koostuu Helsingin Sanomissa aikavälillä 14.11.2018—24.10.2019 julkaistuista, syntyvyyden vähenemistä koskevista kantaaottavista kirjoituksista. Niistä 2 on vieraskynäkirjoituksia, 7 kolumneja ja 37 lukijoiden mielipidekirjoituksia. Aineistosta tehdään teoriasidonnaista diskurssianalyysia ennakoinnin ulottuvuuksia mukaillen. Ulottuvuudet ovat velvoite (injunction), abduktio (abduction), optimointi (optimization), varautuminen (preparedness) ja mahdollisuus (possibility). Analyysia tehtiin etsimällä temaattisia yhteyksiä, tarkastelemalla ennakoinnin ihannetta kirjoituksien piiloisena oletuksena sekä erilaisten toimijoiden asemoimista suhteessa syntyvyyshuoleen ja näiden asemointien sukupuolittuneisuutta.
Tutkimuksen perusteella syntyvyyshuolen yksilötoimijuus rajataan diskursiivisesti merkitsemään laskelmoivaa ja parhaaseen mahdolliseen pyrkivää toimijuutta. Valtion ja yksilön suhdetta määrittää yksilön valinnanvapaus, jolle poliittisten toimien tulee vain luoda tilaa. Aineistossa tuotetaan varsinkin nuorista naisista ennakoivia toimijoita, jotka pyrkivät ajoittamaan lasten saamisen parhaaseen mahdolliseen työtilanteeseen, hedelmällisyyden kannalta parhaaseen ikään ja ihanteelliseen parisuhdetilanteeseen. Ennakointia kuvataan sekä oletusarvoisena että vastuullisena tapana toimia ja suhtautua lastensaamiseen. Yksilötoimijoiden kohdalla ennakointi saa myös affektiivisia ulottuvuuksia. Kansallisen syntyvyysluvun lisäksi vastuullisen toimijan tulee huomioida lastensaannin vaikutus omaan työuraan ja hyvinvointiin sekä globaaliin ilmastonmuutokseen. Samalla perheellistymistä ja sen suunnittelua vaikeuttaa työmarkkinoilla koettu epävarmuus. Uusliberalistisessa yhteiskunnassa myös syntyvyyden suunnan kääntäminen jää yksilöiden vastuulle. Elämän ennakoinnin velvollisuus ja toisaalta sen mahdottomuus kuitenkin tekevät lasten saamisesta epähoukuttelevaa.