Kestävissä julkisissa hankinnoissa huomioitavat organisaatiotekijät
Aapro, Tiia (2021)
Aapro, Tiia
2021
Vastuullisen liiketoiminnan maisteriohjelma - Master's Programme in Responsible Business
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273871
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273871
Tiivistelmä
Viime vuosina monet julkiset organisaatiot ovat asettaneet kestävyyden strategiseksi tavoitteeksi. Paine kestävälle hankintastrategialle ja -käytännöille voi tulla esimerkiksi organisaation henkilökunnalta tai asiakkailta. Organisaatioilla on monia muitakin syitä kehittää sellaisia hankintastrategioita, joissa huomioidaan taloudellisten näkökulmien lisäksi sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Julkisissa organisaatioissa hankintatoimi on yksi keskeinen toiminto, jonka kautta voidaan vahvistaa koko organisaation kestävyyttä.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman kokonaisvaltainen ja monipuolinen käsitys kestävistä julkisista hankinnoista sekä lisätä tietoa siitä, miten kestävyys voidaan huomioida julkisissa hankinnoissa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli löytää vaihtoehtoisia näkökulmia asian tarkasteluun. Tutkimuskysymysten avulla pyritään selittämään, miten erilaisten organisaatiotekijöiden huomioimisella voidaan edistää julkisten hankintojen kestävyyttä.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään kestäviä julkisia hankintoja ja organisaation kestävyyteen vaikuttavia organisaatiotekijöitä. Teoriaosuuden keskityttiin erityisesti sisäisiin tekijöihin, jotka lopulta mahdollistavat kestävät julkiset hankinnat. Teoriaosuuden lopussa oleva yhteenveto auttaa kokonaisuuden ja osa-alueiden välisten yhteyksien hahmottamisessa. Teoreettisen viitekehyksen avulla on analysoitu empiiristä tutkimusaineistoa, mikä koostuu Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian konsernipalveluiden johtajien henkilökohtaisista käsityksistä ja kokemuksista. Kysely- ja haastatteluaineiston avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman kokonaisvaltainen ja monipuolinen ymmärrys tutkimuskohteesta. Tutkimusaineiston koodaamisen, jäsentelyn ja luokittelun jälkeen aineistoa kiteytettiin ja muodostettiin erilaisia kokonaisuuksia.
Tutkimustulokset osoittivat, että kestävyyden määrittely kokonaisvaltaisesti on haastavaa sen monimutkaisuuden, -ulotteisuuden ja -tulkinnallisuuden vuoksi. Kestävyyden määrittelyn tavoin myös kestävät hankinnat ja kestävä organisaatio käsitetään eri tavoin, jolloin niissä painottuvat eri asiat. Esimerkiksi kestävissä hankinnoissa on huomioitava taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen sekä ajallinen ja alueellinen ulottuvuus, mutta hankintakohtaisesti voidaan painottaa eri asioita. Sidosryhmät voivat velvoittaa organisaatiota kestävien hankintojen tekemiseen, mutta organisaatio voi myös hankintojen kautta velvoittaa sen sidosryhmiä toimimaan kestävästi. Kestävässä organisaatiossa jokainen hankinta on kestävä.
Kestävä kehitys on jatkuva muutosprosessi, mihin sitoutuu koko organisaatio. Organisaation kestävyystavoitteet tulisi päättää yhdessä, jotta organisaation tulee toimimaan johdonmukaisesti. Organisaatio voi tarvittaessa velvoittaa tai ohjata kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Tutkimuksen johtopäätöksissä sidotaan tutkimuksen tuloksia yhteen ja annetaan konkreettisia suosituksia kestävien julkisten hankintojen edistämiseksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman kokonaisvaltainen ja monipuolinen käsitys kestävistä julkisista hankinnoista sekä lisätä tietoa siitä, miten kestävyys voidaan huomioida julkisissa hankinnoissa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli löytää vaihtoehtoisia näkökulmia asian tarkasteluun. Tutkimuskysymysten avulla pyritään selittämään, miten erilaisten organisaatiotekijöiden huomioimisella voidaan edistää julkisten hankintojen kestävyyttä.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään kestäviä julkisia hankintoja ja organisaation kestävyyteen vaikuttavia organisaatiotekijöitä. Teoriaosuuden keskityttiin erityisesti sisäisiin tekijöihin, jotka lopulta mahdollistavat kestävät julkiset hankinnat. Teoriaosuuden lopussa oleva yhteenveto auttaa kokonaisuuden ja osa-alueiden välisten yhteyksien hahmottamisessa. Teoreettisen viitekehyksen avulla on analysoitu empiiristä tutkimusaineistoa, mikä koostuu Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian konsernipalveluiden johtajien henkilökohtaisista käsityksistä ja kokemuksista. Kysely- ja haastatteluaineiston avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman kokonaisvaltainen ja monipuolinen ymmärrys tutkimuskohteesta. Tutkimusaineiston koodaamisen, jäsentelyn ja luokittelun jälkeen aineistoa kiteytettiin ja muodostettiin erilaisia kokonaisuuksia.
Tutkimustulokset osoittivat, että kestävyyden määrittely kokonaisvaltaisesti on haastavaa sen monimutkaisuuden, -ulotteisuuden ja -tulkinnallisuuden vuoksi. Kestävyyden määrittelyn tavoin myös kestävät hankinnat ja kestävä organisaatio käsitetään eri tavoin, jolloin niissä painottuvat eri asiat. Esimerkiksi kestävissä hankinnoissa on huomioitava taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen sekä ajallinen ja alueellinen ulottuvuus, mutta hankintakohtaisesti voidaan painottaa eri asioita. Sidosryhmät voivat velvoittaa organisaatiota kestävien hankintojen tekemiseen, mutta organisaatio voi myös hankintojen kautta velvoittaa sen sidosryhmiä toimimaan kestävästi. Kestävässä organisaatiossa jokainen hankinta on kestävä.
Kestävä kehitys on jatkuva muutosprosessi, mihin sitoutuu koko organisaatio. Organisaation kestävyystavoitteet tulisi päättää yhdessä, jotta organisaation tulee toimimaan johdonmukaisesti. Organisaatio voi tarvittaessa velvoittaa tai ohjata kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Tutkimuksen johtopäätöksissä sidotaan tutkimuksen tuloksia yhteen ja annetaan konkreettisia suosituksia kestävien julkisten hankintojen edistämiseksi.