Vallanko muodonkumous! : Formalismin ja marxismin dialogi Neuvostoliitossa 1919–1925

Abstract

Tarkastelen metateoreettisessa, kirjallisuuden ja taiteen teorian historiaa käsittelevässä tutkielmassani formalistisen ja marxilaisen kirjallisuudentutkimuksen dialogia neuvostoliittolaisissa aikakausijulkaisuissa ja taidelehdissä vuosina 1919–1925. Tarkastelen keskustelua erityisesti futurismin ja vallankumouksen kontekstissa. Suhteutan tutkimusvirtauksia aikakauden ideologioihin, taidekäsityksiin ja -trendeihin sekä ajan instituutioihin ja jopa yksittäisiin henkilöihin. Tutkielman perustavana lähtökohtana on neuvotella uudelleen kirjallisuustieteen varhaishistoriaa tulkitsemalla formalistista ja marxilaista kirjallisuudentutkimusta retorisesti, kirjoitusintentioita tarkastelemalla selvittää, miksi ja miten asiat on esitetty. Tekstianalyyttisellä, tekstien esitys- ja puhetapoihin keskittyvällä tulokulmalla tavoittelen laajempaa ja tuoreempaa ymmärrystä nykyään jo klassisiksi miellettyjen, "antologioituneiden" kirjallisuustieteellisten artikkelien ja niiden käsitteiden parissa. Tarkastelun kohteena toimii sarja tekstejä Mihail Bahtinilta, Viktor Šklovskilta, Nikolai Puninilta, Lev Trotskilta, Boris Eichenbaumilta, Anatoli Lunatšarskilta ja Pavel Medvedeviltä. Formalismin ja marxismin väittely ymmärretään laajasti kirjallisuutta, kirjallisuuden teoriaa ja niiden mahdollisuuksia käsittelevänä, Michael Foucaultin termillä epistemologisena ilmiönä ja tarkasteltava aikakausi episteeminä. Julkaisujen yksityiskohtien ja ongelmien lisäksi tutkielman onkin kokonaisuutena tarkoitus tarjota lukijalleen kattava kuvaus 1920-luvun neuvostoliittolaisen kirjallisuustieteellisen keskustelun piirteistä ja keinoista. Tutkielmassa tarjotaan ajantasaista ja päivitettyä tietoa formalismin ja marxismin futuristisesta esihistoriasta sekä korjataan ja esitellään tekstien monimutkaisia julkaisuhistorioita. Lisäksi oikaistaan yleisiä virheellisiä käsityksiä formalismista apoliittisena kirjallisuustieteen ja strukturalismin perusaineksena ja mielletään formalismi pikemminkin kirjallisuustieteen modernin professionaalistumiskehityksen alkupisteenä. Lopuksi tutkielmassa tarjotaan myös uusia "Bahtinologisia" näkökulmia Mihail Bahtinin varhaisten tekstien tulkitsemiseen tavanomaista filosofista ja uskonnollista tulokulmaa kohdennetumman formalistisen ja kirjallisuusteoreettisen kontekstualisoinnin avulla. Tutkielmassa avataan Bahtinin tekstien tekijyyttä ja suhdetta erityisesti Pavel Medvedevin formalismin kritiikkiin, hahmotellen samalla uusia suuntaviivoja post-Bahtinologiselle Bahtin-tutkimukselle.