Sanasto tulkkaustoimeksiantoon valmistautumisen välineenä: Kehyksenä follo eli asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa on tarkasteltu, miten sanasto tulisi laatia, jotta se auttaisi tulkkia valmistautumaan toimeksiantoon tuomioistuinsovittelun kehyksessä, sekä millaisia vastineita ja vastine-ehdotuksia siinä tulisi tarjota, jotta vastaanottaja ymmärtäisi paremmin hänelle vieraan kehyksen käsitteitä. Teoreettisena lähtökohtana on siis ollut kehyssemantiikka, mutta sen ohella sanastoon yhdistyy muitakin näkökulmia: tulkin valmistautuminen toimeksiantoon, sanaston laatimisen periaatteet, käännösorientoituneisuus sekä vastinetyön teoria.

Suomalais-saksalainen sanasto asiantuntija-avusteiseen huoltoriitojen tuomioistuinsovitteluun sisältää perinteisen sanasto-osuuden lisäksi ensyklopedisen osuuden, jonka tavoitteena on perehdyttää tulkki tuomioistuinsovittelun prosessiin sekä asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelun eli follon erityispiirteisiin. Tämän osuuden sekä sanastoon poimittujen käsitteiden lähteinä ovat pääasiassa toimineet kolme suomenkielistä asiantuntijatekstiä. Kehysanalyysin avulla on poimittu follo-sovittelun sekä huoltoriidan teemojen kehyksiin kuuluvat keskeiset käsitteet, ja käsiteanalyysin avulla käsitejärjestelmistä on muodostettu koherentit kokonaisuudet. Määritelmien muodostamisessa on otettu huomioon sekä tulkin tarpeet että terminologisen työn edellytykset. Vastinetyössä aineistona toimivat ensisijaisesti saksalaisten sovittelupalveluja tarjoavien toimijoiden verkkosivut. Poimittujen vastineiden tuli olla käyttökelpoisia follon kehyksessä, ja vastine-ehdotukset puolestaan laadittiin niin, että ne tukisivat vastaanottajan ymmärrystä follo-sovittelun ja huoltoriidan teemojen käsitteiden osalta.

Hyödynnetyt teoriat voidaan nähdä satelliitteina, jotka vaikuttivat paitsi keskiössä olevaan ytimeen eli sanaston laatimiseen myös toisiinsa. Niiden yhteisvaikutus oli pääosin toisiaan myötäilevää, joskin esimerkiksi määritelmien muodostamisessa ne olivat osin ristiriidassa keskenään. Tällöin oli tehtävä perusteltavissa oleva ratkaisu vastakkaisten vaikutusten välillä. Voidaan sanoa, että optimaalisesti hyödynnettyinä eri teoriat täydentävät toisiaan ja siten on mahdollista laatia kattava yhtenäinen kokonaisuus. Voidaan myös todeta, että tulkin temaattista ja kommunikatiivista valmistautumista tukeakseen sanaston tulee sisältää ensyklopedinen osuus, joka auttaa häntä ymmärtämään ja sisäistämään tulkkausteeman kehyksen. Kielellistä ja translatorista valmistautumista taas auttavat sanaston sana-artikkelit. Niissä esitettyjen vastineiden ja vastine-ehdotusten avulla on mahdollista auttaa vastaanottajaa ymmärtämään lähdekielen ja -kulttuurin vieraita käsitteitä. Tällaisten vastine-ehdotusten muodostamisessa lähdekielisen käsitteen määritelmä on usein itse nimitystä hedelmällisempi lähtökohta.

Suomalais-saksalainen sanasto asiantuntija-avusteiseen huoltoriitojen tuomioistuinsovitteluun sisältää yhteensä 54 sana-artikkelia teemoittain jaoteltuna. Temaattinen jako mahdollistaa yhteen tiettyyn aiheeseen perehtymisen, ja ensyklopedista osuutta voivat hyödyntää myös muut suomalaisesta follo-sovittelusta kiinnostuneet kuin suomi-saksa-kieliparin tulkit.