Kestävän logistiikan mittaaminen
Eskola, Anna (2021)
Eskola, Anna
2021
Teknis-taloudellinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business and Technology Management
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273826
Tiivistelmä
Logistiikka on yksi organisaatioiden merkittävimmistä menestystekijöistä. Se on strateginen prosessi, joka käsittelee hankintaa, kuljetuksia, jakelua sekä materiaalien, osien ja tuotteiden varastointia läpi organisaation aina asiakkaille asti. Logistiikan tarkoitus on saada oikeat resurssit oikeaan paikkaan. Sillä on merkittävä vaikutus ympäristöönsä, mikä korostaa kestävien valintojen tekemistä. Organisaatiot ovat entistä kiinnostuneempia kestävien prosessien suunnittelusta. Kestävän logistiikan määrittelyyn tarvitaan mittareita ja ymmärrystä kestävyydestä. Tässä työssä perehdyttiin kestävyyden mittareihin ja niiden yhteyteen logistiikkaan kirjallisuuskatsauksena. Tutkittujen mittareiden avulla organisaatio pystyy arvioimaan logistiikkaprosessissa kestävyyden kattavuutta. Työssä huomioitiin pääsääntöisesti vain logistiikan suoraan aiheuttamia vaikutuksia kestävyyteen.
Kestävyys määritellään yleensä kolmen näkökulman avulla: ympäristö, talous ja sosiaalinen kestävyys. Kestävän prosessin tulee huomioida kaikki kolme näkökulmaa. Kestävä logistiikka on prosessi, joka ei kuluta ympäristöä, taloutta eikä sosiaalista ympäristöä. Kestävä logistiikka pyrkii esimerkiksi käyttämään kuljetusten kapasiteetin tehokkaasti, hyvään reittisuunnitteluun ja sopivaan aikataulutukseen. Logistiikkaprosessia suunniteltaessa pyritään usein tehokkuuteen ja liiketoiminnan toimivuuteen, mutta siinä voidaan silti käyttää kehyksenä kestäviä toimintatapoja.
Työn tulokseksi saatiin taulukkomuodossa esitettäviä kestävyyden mittareita ja taustoja mitattavien ilmiöiden takana. Työssä esitellään syitä kyseisten arvojen mittaamiselle kestävyyttä arvioitaessa. Taulukoissa esitetään myös, miten kyseiset kestävyyden mittarit liittyvät logistiikkaan ja annetaan esimerkki huomioitavasta ilmiöstä.
Haasteena kestävän logistiikan mittaamisessa on kestävän logistiikan aiheen laajuus ja oleellisten mittauskohteiden erottaminen vain logistiikan toimiin. Useat mittarit ovat oleellisia koko organisaation tasolla, mutta eivät itsenäisinä liity suoraan logistiikan toimiin tai ole logistiikan toimien hallittavissa.
Ympäristön kestävyyteen liittyviä mittareita työssä löydettiin päästöihin, energiaan, jätteisiin, veteen, sidosryhmiin ja ympäristön vaatimuksiin liittyen. Esitettävät taloudelliset mittarit liittyvät organisaation taloudelliseen suoriutumiseen, markkinaosuuteen, epäsuoriin taloudellisiin vaikutuksiin, hankintaan, korruption vastaisuuteen, kilpailunvastaiseen toimintaan ja verotukseen. Sosiaalisen kestävyyden mitattavat asiat koskevat työllisyyttä, työnhallintaa ja -johtamista, työterveyttä ja -turvallisuutta, koulutusta, monimuotoisuutta, tasa-arvoa, syrjintää, yhdistymisvapautta, lapsityövoimaa, pakkotyövoimaa, turvallisuustoimia, alkuperäiskansojen oikeuksia, ihmisoikeuksien hallintaa, paikallisia yhteisöjä, toimittajien valintaa, julkisia politiikkoja, asiakkaiden terveyttä ja turvallisuutta, markkinointia, merkintöjä, asiakkaiden yksityisyyttä, sekä sosioekonomista käytäntöönpanoa.
Kestävyys määritellään yleensä kolmen näkökulman avulla: ympäristö, talous ja sosiaalinen kestävyys. Kestävän prosessin tulee huomioida kaikki kolme näkökulmaa. Kestävä logistiikka on prosessi, joka ei kuluta ympäristöä, taloutta eikä sosiaalista ympäristöä. Kestävä logistiikka pyrkii esimerkiksi käyttämään kuljetusten kapasiteetin tehokkaasti, hyvään reittisuunnitteluun ja sopivaan aikataulutukseen. Logistiikkaprosessia suunniteltaessa pyritään usein tehokkuuteen ja liiketoiminnan toimivuuteen, mutta siinä voidaan silti käyttää kehyksenä kestäviä toimintatapoja.
Työn tulokseksi saatiin taulukkomuodossa esitettäviä kestävyyden mittareita ja taustoja mitattavien ilmiöiden takana. Työssä esitellään syitä kyseisten arvojen mittaamiselle kestävyyttä arvioitaessa. Taulukoissa esitetään myös, miten kyseiset kestävyyden mittarit liittyvät logistiikkaan ja annetaan esimerkki huomioitavasta ilmiöstä.
Haasteena kestävän logistiikan mittaamisessa on kestävän logistiikan aiheen laajuus ja oleellisten mittauskohteiden erottaminen vain logistiikan toimiin. Useat mittarit ovat oleellisia koko organisaation tasolla, mutta eivät itsenäisinä liity suoraan logistiikan toimiin tai ole logistiikan toimien hallittavissa.
Ympäristön kestävyyteen liittyviä mittareita työssä löydettiin päästöihin, energiaan, jätteisiin, veteen, sidosryhmiin ja ympäristön vaatimuksiin liittyen. Esitettävät taloudelliset mittarit liittyvät organisaation taloudelliseen suoriutumiseen, markkinaosuuteen, epäsuoriin taloudellisiin vaikutuksiin, hankintaan, korruption vastaisuuteen, kilpailunvastaiseen toimintaan ja verotukseen. Sosiaalisen kestävyyden mitattavat asiat koskevat työllisyyttä, työnhallintaa ja -johtamista, työterveyttä ja -turvallisuutta, koulutusta, monimuotoisuutta, tasa-arvoa, syrjintää, yhdistymisvapautta, lapsityövoimaa, pakkotyövoimaa, turvallisuustoimia, alkuperäiskansojen oikeuksia, ihmisoikeuksien hallintaa, paikallisia yhteisöjä, toimittajien valintaa, julkisia politiikkoja, asiakkaiden terveyttä ja turvallisuutta, markkinointia, merkintöjä, asiakkaiden yksityisyyttä, sekä sosioekonomista käytäntöönpanoa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9818]