Vähähiilinen rakennuttaminen

Abstract

Low-carbon construction project management was studied in this research. In this research was studied regulation in different levels, low-carbon as a definition and how its distribution in building projects and how low-carbon should be take into account on project managers operations and processes. Target was also definite exact indicators and limit values for low-carbon projects. Research focus was on project management consultant position and at project level taking low-carbon issues into account.

Background information of the research was collected widely from national and international literature along with different standards and decrees. In research material was emphasized national sources and trying to observe Finnish project management styles. Development perspective were sought from international literature. Research another part was semi-structured interview method, where interviewed were mainly Finnish consultants and real estate clients. Interviewed persons had differently experiences from low-carbon projects. There was also from Sweden, Norway and Denmark interviewed persons, who brought perspectives from their countries to research.

The results and observations from literature reviews and interview study were compared and put together in results interpretation. In results interpretation were made discussion of results generalizability and reliability. On the basis of research results were made conclusions and suggestions for further research.

Research found out that low-carbon issues are very wide concepts which are affected by many things at project level. These different things affect interactively each other and to other projects targets and perspectives. In low-carbon assessment are usually made by carbon footprint relative to gross area and analysis period (kgCO2e/m2/a). There is lot of challenges at comparability because of using of different assessment methods and lack of generally reference information, but these are constantly developing.

Buildings lifecycle carbon footprint consists mainly from energy side emissions where heating part is significant. On material side significant parts for buildings carbon footprint are buildings frame and foundations. Nevertheless, when energy efficiency develops and energy productions emissions decreases will materials side be emphasized. As well it is important to reduce emissions in the next few decades, which emphasizes more decreasing material side emissions.

Project management consultants and project management role in low-carbon projects is to enable low-carbon viewpoint by setting sufficiently ambitious and exact target values as soon as possible in projects. Project managers also should involve necessary experts and stakeholders for to setting the targets and involve at project soon as possible. Project management process have to make with considerations to framework of low-carbon and aiming for authentications of targets and coordinating project in different stages of project.

All of projects organization participants have to improve their knowledge related to the topic and this have to take into account of operating in project managing. Low-carbon issues are developing concepts, which demands continuous improvement and market reviews. In order to achieve targets of Paris agreement on climate change and curbing enough global warming it is required taking low-carbon framework into account on all stakeholders on operating. It is also important in these targets to wide low-carbon scope from project level to the wider aspect.

The scale of research demarcated in certain parts limited research so on the basis of this research found many suggestions for further research. Despite this research gives wide picture of low-carbon project managing and taking it into account of projects processes.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vähähiilisyyttä rakennuttamisessa. Tarkasteltavana oli sääntely eri tasoilla, vähähiilisyys määritelmänä ja sen muodostuminen rakennusprojekteissa, sekä miten vähähiilisyys pitäisi huomioida projektinjohdon toiminnassa ja prosesseissa. Tavoitteena oli myös määritellä vähähiilisyydelle eksakteja tunnuslukuja ja raja-arvoja. Tutkimuksissa keskityttiin rakennuttajakonsultin asemaan ja projektitasolla vähähiilisyyden huomioimiseen.

Tutkimuksen taustatietoja kerättiin laaja-alaisesti kansallisesta ja kansainvälisestä kirjallisuudesta, sekä eri standardeista ja asetuksista. Tutkimusaineistossa painotettiin Suomalaisia lähteitä ja pyrittiin huomioimaan nimenomaan Suomalaiset rakennuttamistyylit. Ulkomaisesta kirjallisuudesta haettiin kuitenkin kehitysnäkökulmaa. Tutkimuksen toisena osana oli puolistrukturoidut haastattelut, joissa haastateltiin pääasiassa suomalaisia konsultteja ja rakennuttajia, joilla oli vaihtelevasti kokemuksia vähähiilisyydestä. Haastatteluissa haastateltiin myös rakentamisen ympäristökonsultteja Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, tuoden tutkimukseen ulkomaista näkökulmaa vähähiilisyyden kehittämiseen.

Kirjallisuus- ja haastattelututkimuksen tuloksia, sekä havaintoja vertailtiin ja koottiin yhteen tulosten arvioinnissa. Tulosten arvioinnissa suoritettiin myös tulosten kriittistä arviointia ja yleistettävyyden pohdintaa. Tulosten arvioinnin pohjalta tehtiin johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotuksia eri näkökulmista.

Tutkimuksessa havaittiin, että vähähiilisyys on hyvin laaja käsite, johon vaikuttaa hyvin monet tekijät kohdetasolla. Nämä asiat vaikuttavat toisiinsa, sekä muihin kohteen tavoitteisiin ja näkökulmiin interaktiivisesti. Vähähiilisyyden arvioinnissa käytetään usein hiilijalanjäljen arvoa suhteutettuna bruttoalaan ja tarkastelujaksoon (kgCO2e/m2/a). Vertailtavuudessa on toistaiseksi paljon haasteita johtuen arviointimenetelmien moninaisuudesta ja geneerisen referenssitiedon puuttumisesta. Nämä ovat kuitenkin jatkuvasti kehittymässä.

Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälki muodostuu pitkälti energiapuolen päästöistä, jossa lämmityksen osuus on merkittävä. Sitoutuneissa päästöissä runkomateriaalilla ja pohjarakentamisella on iso merkitys rakennuksen hiilijalanjälkeen. Kuitenkin energiatehokkuuden ja energiatuotannon päästöjen pienentyessä tulee sitoutuneiden päästöjen merkitys korostumaan. Myös ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta on tärkeää vähentää lähivuosikymmenien päästöjä, joka osaltaan korostaa sitoutuneiden päästöjen vähentämistarvetta.

Rakennuttajakonsultin ja projektinjohdon rooli vähähiilisessä rakennuttamisessa on mahdollistaa vähähiilisyys asettamalla riittävän kunnianhimoiset ja eksaktit tavoitearvot mahdollisimman aikaisessa vaihetta hanketta. Projektinjohdon pitäisi osallistaa tarvittavat asiantuntijat ja sidosryhmät tavoitteiden asetantaan ja mahdollisimman aikaiseen vaiheeseen hanketta. Rakennuttamisprosessi pitää luoda huomioiden vähähiilinen viitekehys ja pyrkiä vähähiilisten tavoitteiden todentamiseen ja ohjaamiseen hankkeen eri vaiheissa.

Kaikkien hankeosapuolien tietämystä pitää kasvattaa aiheeseen liittyen ja tämä pitää ottaa huomioon projektinjohdon toiminnassa, sekä prosesseja luodessa. Vähähiilisyys on kehittyvä käsite, joka vaatii jatkuvaa paranamista ja markkinakartoitusta. Jotta päästään Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin tavoitteisiin ja hillittyä tarpeeksi ilmastonmuutosta, vaaditaan kaikkien sidosryhmien toiminnan kehittämistä huomioiden vähähiilinen viitekehys, sekä laajentamalla vähähiilisyyden huomioimista kohdetasolta laajemmalle näkökulmalle.

Tutkimuksen laajuus rajasi tietyissä osa-alueissa suppean tutkimisen, joten tämän tutkimuksen pohjalta löytyy runsaasti jatkotutkimusehdotuksia. Työ antaa laajan käsityksen vähähiilisyydestä rakennuttamisessa ja sen huomioimisesta prosesseissa.