Moniäänisyys osallistuvan budjetoinnin hankkeissa

Abstract

Osallistuva budjetointi on paikallisdemokraattinen hanke, jossa kunnan asukkaat voivat vaikuttaa julkisten varojen käyttöön ehdottamalla, suunnittelemalla ja äänestämällä toteutettavia hankkeita deliberatiivisen prosessin kautta. YK on valinnut osallistuvan budjetoinnin yhdeksi parhaista käytännöistä läpinäkyvyyden ja paikallisdemokratian kehittämiseksi. Tämä on kasvattanut osallistuvan budjetoinnin suosiota Euroopassa ja Suomessa. Osallistuvan budjetin keskeinen haaste on moninaisen osallistujaryhmän saavuttaminen, sillä hyvinvoivat ja aktiiviset kansalaiset ovat usein yliedustettuina hankkeissa. Moniäänisyys on osallistuvan budjetoinnin kannalta keskeistä, sillä jos marginalisoidut ryhmät eivät osallistu prosessiin, osallistuva budjetointi voi jopa vahvistaa sosiaalista eriarvoisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavalla moniäänisyys ymmärretään osallistuvansa budjetoinnissa ja minkälaisia keinoja sen tavoitteluun käytetään. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineistona ovat kolme haastattelua eri osallistuvan budjetoinnin hankkeissa toimineita virkamiehiltä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden osallistuvan budjetoinnin hankkeissa. Tutkimuksen tulokset antavat lisää ymmärrystä moniäänisyyden asemasta ohjaavana tekijänä prosessien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että moniäänisyys ymmärrettiin erilaisten osallistujaryhmien kautta. Esiin nousivat erityisesti vaikeasti osallistettavat ryhmät, kuten marginalisoidut ihmiset, ikäihmiset ja nuoret. Resurssien ohjaaminen erityistä tukea tarvitsevien osallistamiseksi nähtiin keskeisenä moniäänisyyden saavuttamiseksi. Myös alueellinen konteksti huomioitiin hankkeissa. Hankkeiden tavoitteet koskivat yhteisörakentamista ja kansalaisten osallistamista paikalliseen päätöksentekoon. Moniäänisyyttä ja laajaa osallistumista tavoiteltiin madaltamalla osallistumisen kynnystä, toimimalla proaktiivisesti ja hyödyntämällä monikanavaista sekä laajaa viestintää. Moniäänisyys oli myös sidoksissa käytettävissä olevissa resursseihin, kuten aikaan ja henkilöstöön. Avainsanat: Osallistuva budjetointi, osallistuva demokratia, moniäänisyys, kunnat, deliberatiivinen demokratia