Sosiaalisen median aktiivisen ja passiivisen käytön vaikutukset käyttäjän mielialaan

Abstract

Tässä tutkielmassa käsittelen sosiaalisen median aktiivisen ja passiivisen käytön määritelmiä sekä vaikutuksia käyttäjän mielialaan. Tarkastelen ja erittelen tutkimusaihetta kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella. Perustan tulokset ensisijaisesti tutkimuksiin, jotka käsittelevät molempia, niin aktiivista kuin passiivista, sosiaalisen median käyttöä, sekä keskustelevat niiden vaikutuksista käyttäjän mielialaan. Pääasiallinen fokus on viidessä vertaisarvioidussa artikkelissa, jotka on julkaistu vuodesta 2016 eteenpäin. Jokainen artikkeli käsittelee aktiivista ja passiivista sosiaalisen median käyttöä tiedostaen niiden potentiaaliset eroavaisuudet. Tutkielman tutkimuskysymys on kaksiosainen: Miten sosiaalisen median aktiivinen ja passiivinen käyttö on määritelty ja miten ne vaikuttavat käyttäjän mielialaan? Aktiivinen ja passiivinen käyttö on määritelty tutkimusaineistossa pääosin niin, että aktiivinen käyttö tarkoittaa enemmän osallistavaa toimintaa, kun taas passiivinen käyttö liittyy enimmäkseen katsomiseen ja selaamiseen. Joitain erimielisyyksiä tutkimusten välillä kuitenkin on, kuten matalamman kynnyksen osallistumisen kohdalla: julkaisuista tykkääminen nähdään aktiivisena tai passiivisena käyttönä kontekstista riippuen. Sosiaalisen median aktiivisen ja passiivisen käytön vaikutusten välillä on eroja, mutta niitä on haastava irrottaa täysin toisistaan. Osassa käsitellyistä tutkimuksista tuodaan jo itsessään ilmi tutkimusasetelmien ongelmia, kuten sosiaalisen median aktiivisen ja passiivisen käytön keinotekoinen eritteleminen. Tästä huolimatta passiivisen käytön huomataan liittyvän verrattain enemmän negatiivisiin tuntemuksiin ja alentuneeseen mielialaan. Aktiivinen käyttö yhdistetään esimerkiksi suurempaan määrään sosiaalista pääomaa, joka nostattaa mielialaa. Aktiivisen käytön ohella käyttäjät kuitenkin altistuvat lähes poikkeuksetta myös passiivisen käytön ominaisuuksille, joten yksinomaan aktiivisen käytön tutkimus voi olla suhteellisen haastavaa, ellei tapahtuessaan hedelmätöntä. Tutkimuskysymykseen vastaamisen ohella tutkielmassa tarkastellaan yleisemmin tutkimuskentän luonnetta, menetelmiä ja ongelmia. Tulevaisuuden tutkimusta ehdotetaan; esimerkiksi laajan mittakaavan pitkittäistutkimukset voisivat olla sosiaalisen median tutkimisessa erittäin hyödyllisiä.