Lähdekäytännöt ja asiantuntijuuden rakentuminen Helsingin Sanomien ja Iltalehden terveysjournalismissa

Abstract

Tässä tutkielmassa pureudun Helsingin Sanomien ja Iltalehden terveysuutisiin ja pyrin selvittämään, minkälaista asiantuntijuutta näiden medioiden terveysjournalismissa rakennetaan. Tavoitteeseen päästäkseni esitän neljä tutkimuskysymystä: 1. Minkälaisia tietolähteitä Iltalehden ja Helsingin Sanomien terveysjournalismissa hyödynnetään? 2. Millaisiin asiantuntijatyyppeihin sitaatin antaneet asiantuntijat jakautuvat? 3. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä medioiden tietolähteissä ja asiantuntijoissa on havaittavissa? 4. Miten journalistit arvottavat asiantuntijoita kielellisesti?

Tutkielmani teoreettisen viitekehyksen muodostavat terveysviestinnän ja -journalismin tutkimusalat sekä journalistinen tiedonhankinta ja lähdekäytännöt. Asiantuntijuus on tutkimukseni keskeisin käsite, jonka kautta tarkastelen journalistista tiedonhankintaa ja lähdekäytäntöjä. Tutkielman aineisto koostui Iltalehdessä ja Helsingin Sanomissa aikavälillä 1.1.–28.2.2021 julkaistuista terveysaiheisista uutisista (n=20). Analysoin aineiston sisällönanalyysin avulla, jota varten muodostin kaksi luokittelurunkoa. Analysoin aineistosta ensin jutuissa käytettyjä tietolähteitä ja toisessa vaiheessa tarkastelun kohteena olivat artikkeleissa esiintyvät asiantuntijat, joiden tutkimisessa tarkastelin, miten jutuissa esiintyvät sitaatin antaneet asiantuntijat jakautuivat eri asiantuntijatyyppeihin: tieteellisiin, professionaalisiin sekä kokemusasiantuntijoihin. Näiden jälkeen tarkastelin, miten asiantuntijoita arvotettiin jutuissa kielellisesti esimerkiksi sitaattien johtolauseissa.

Sisällönanalyysin tuloksena selvisi, että Iltalehden ja Helsingin Sanomien terveysaiheisten uutisten tietolähteistä ja asiantuntijoista voidaan havaita eroavaisuuksia. Aineistooni kuuluvissa Helsingin Sanomien artikkeleissa (n=10) tietolähteitä hyödynnettiin enemmän kuin Iltalehdessä. Helsingin Sanomien terveysjournalismissa käytetyin tietolähdetyyppi oli oma haastattelu, mutta Iltalehdessä se oli median oma arkisto. Helsingin Sanomissa suurin osa asiantuntijoista kuului tieteellisten asiantuntijoiden ryhmään, Iltalehdessä puolestaan kokemusasiantuntijoihin. Iltalehden jutuissa sitaatin antaneista asiantuntijoista valtaosa oli naisia, kun taas Helsingin Sanomissa suurin osa oli miehiä. Medioiden terveysjournalismissa oli havaittavissa eroja myös asiantuntijoiden kielellisessä arvottamisessa. Helsingin Sanomissa asiantuntijoita arvotettiin neutraaleilla ja Iltalehdessä puolestaan värikkäämmillä verbeillä.