Kauhukakara vai kympin tyttö: kehysanalyysi Raisa Räisäsen katoamista käsittelevästä podcastista Viimeinen johtolanka
Nieminen, Janne (2021)
Nieminen, Janne
2021
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273709
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitän, millä tavalla media kehystää rikoksen uhria ja pitkään selvittämättömänä pysynyttä katoamistapausta. Tutkielmani perustuu en-nakko-oletukseen, että medialla on tapana sovittaa rikostapaukset yleisölle tuttujen tarinoiden raameihin, jotka sisältävät myös vakiintuneita uhrinarratiiveja. Aineistoksi valikoitui Raisa Räisäsen katoamista käsittelevä kuusiosainen Viimeinen johtolanka -podcast-sarja. Sarjan on toimittanut Marko Niemi, ja Yle julkaisi sen lokakuussa 2020.
Tutkielmassani käytän metodina kehysanalyysiä. Kiinnitän huomiota siihen, mitkä seikat aineistoni kerronnassa korostuvat ja nousevat keskiöön. Havainnoimalla meta-foria, rinnastuksia ja muita kerronnassa esiintyviä kielellisiä keinoja pyrin selvittä-mään, millaisen käsityksen aineistoni Räisäsestä muodostaa. Analysoin myös toimitta-jan roolia podcastissa. Vertailen havaintojani aiempaan rikosjournalismin kehyksiä ja uhrinarratiiveja käsittelevään kirjallisuuteen.
Havaitsin aineistosta useita erilaisia kehystämisen tapoja, joista tärkeimmät ovat toi-silleen vastakohtaiset. Nähdäkseni tulokseni osoittavat, että kehystäminen voi olla myös tiedostamatonta ja että toimittajat voivat tulla rutiininomaisesti toistaneeksi vakiintuneita kehyksiä käsittelemistään asioista.
Tutkielmassani käytän metodina kehysanalyysiä. Kiinnitän huomiota siihen, mitkä seikat aineistoni kerronnassa korostuvat ja nousevat keskiöön. Havainnoimalla meta-foria, rinnastuksia ja muita kerronnassa esiintyviä kielellisiä keinoja pyrin selvittä-mään, millaisen käsityksen aineistoni Räisäsestä muodostaa. Analysoin myös toimitta-jan roolia podcastissa. Vertailen havaintojani aiempaan rikosjournalismin kehyksiä ja uhrinarratiiveja käsittelevään kirjallisuuteen.
Havaitsin aineistosta useita erilaisia kehystämisen tapoja, joista tärkeimmät ovat toi-silleen vastakohtaiset. Nähdäkseni tulokseni osoittavat, että kehystäminen voi olla myös tiedostamatonta ja että toimittajat voivat tulla rutiininomaisesti toistaneeksi vakiintuneita kehyksiä käsittelemistään asioista.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8421]