"Elääkö toi jotain toista nuoruutta tai jotain" – Leikkiminen aikuisten välisenä vuorovaikutustilanteena

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten vuorovaikutus rakentuu aikuisten välisessä leikissä. Tutkimus vastaa kysymyksiin siitä, millaista intrapersonaalista viestintää aikuinen harjoittaa leikkitilanteessa, miten yksilö uskoo leikkimisen vaikuttavan ryhmän toimintaan ja miten muiden leikkitilanteessa olevien viestintä vaikuttaa yksilön toimintaan. Aikaisempaa tutkimusta leikkimisestä ei viestinnän alalta juurikaan ole, ja aikuisten leikkimistä itsessäänkin on tutkittu vain vähän verrattuna lasten leikkimiseen. Leikkitilanteessa tapahtuvia viestinnällisiä ilmiöitä analysoidaan tutkimuksessa kasvoteorian, puhekooditeorian sekä epävarmuuden vähentämisen teorian valossa.

Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten järjestetyn tutustumisleikkituokion avulla. Koolle kutsuttiin kahdeksan aikuista, joita yhdisti yhteinen alkava järjestötoiminta. Aineisto kerättiin neljän osallistujan puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, leikkien välissä täytetyillä kyselylomakkeilla sekä tutkijoiden tekemillä havainnoilla leikkitilanteesta. Aineiston analyysina käytettiin temaattista analyysimallia, jolla materiaali jaettiin erilaisiin teemakokonaisuuksiin tutkimuskysymysten mukaisesti.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aikuinen leikkijä harkitsee tarkkaan, millaista kuvaa viestii itsestään muille. Sosiaalinen rooli ja yhteiskunnan normit rajoittavat aikuisen vapautunutta leikkimistä. Leikkimisen ei lähtökohtaisesti koeta kuuluvan aikuisen rooliin, mutta tutkimustuloksista ilmenee, että leikin vaikutukset yksilö- ja ryhmätasolla ovat enimmäkseen positiivisia. Leikin koetaan edistävän ryhmäytymistä, parantavan ilmapiiriä ja madaltavan kynnystä olla vuorovaikutuksessa muiden leikkijöiden kanssa vastaisuudessakin. Tuloksista käy ilmi, että aikuisen leikkijän kannalta luontevimmalta tuntuvat kilpailulliset leikit, joissa tapahtuvan viestinnän ennakoiminen on helppoa, kun taas hankaluuksia tuottavat nopeasti etenevät ja mielikuvitusta vaativat leikit, jotka altistavat kasvojen menettämiselle. Lisäksi leikkiminen toimii yksilön vuorovaikutustaitojen kehityksen tukena ja voi auttaa yksilöä saamaan oivalluksia itsestään ja ympäristöstään.