Sairaanhoitaja perehtyjänä – Perehdytyskokemusta kartoittavan mittarin kehittäminen ja pilotointi
Stång, Anna-Mari Annukka (2021)
Stång, Anna-Mari Annukka
2021
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104253477
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104253477
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ja pilotoida uusi sairaanhoitajien perehdytyskokemusta kartoittava mittari, jonka avulla voidaan jatkossa kartoittaa sairaanhoitajien kokemuksia saamastaan perehdytyksestä. Mittarin teoreettinen tausta perustuu kirjallisuuskatsaukseen, jossa tutkittiin sairaanhoitajien kokemuksia hyvästä perehdytyksestä. Lisäksi kysymysten kehittämisessä on huomioitu yhteistyöorganisaatiossa käytössä oleva perehdytysohjelma. Pilottitutkimuksessa käytetty tutkimusmittari sisälsi sekä varsinaisia perehdytyskokemusta kartoittavia kysymyksiä että mittarin ymmärrettävyyttä, selkeyttä ja toimivuutta arvioivia kysymyksiä. Tutkimuksen aineistona toimi sähköisestä LimeSurvey kyselystä saadut vastauslomakkeet (n=23). Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 30,7 %. Aineistonkeruu toteutettiin tammi- ja helmikuun 2021 aikana Tampereen yliopistollisen sairaalaan somaattisia aikuispotilaita hoitavilla vuodeosastoilla toimialueella 1. Tutkimuksen sisäänottokriteereinä olivat: perehdytyksestä sai olla kulunut aikaa 0–5 vuotta ja työsuhteen keston tuli olla yli kolme kuukautta. Aineiston analyysi toteutettiin IBM SPSS Statistics 27- ohjelmiston avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että mittarin reliabiliteetti oli kohtuullinen. Cronbachin alfan vaihteluväli oli mittarin kahdentoista summamuuttujan välillä 0,404–0,965. Summamuuttujista neljä, jäi tavoitellun 0,7 alfa arvon alapuolelle. Lisäksi mittarin reliabiliteettia arvioitiin korjatun korrelaation (Corrected Item- Total Correlation), avulla sekä tarkastelemalla kysymysten välisiä korrelaatioita ja vastausten jakautumista eri vastausvaihtoehtoihin. Korjatut korrelaatioarvot osoittivat, että seitsemässä summamuuttujassa voitiin havaita korjattuja korrelaatioarvoja, jotka jäivät alle tavoitetason 0,3, ja kahdessa summamuuttujassa korjattuja korrelaatioarvoja, jotka nousivat yli 0,8. Kysymysten välisissä korrelaatioissa viidessä summamuuttujassa nähtiin negatiivisia korrelaatioita, ja heikkoa (alle 0,3) korrelaatiota tavattiin kahdeksassa summamuuttujassa. Vastausten jakaumaa tarkasteltaessa voitiin havaita, että neljässä summamuuttujassa oli kysymys, jonka yksi vastausvaihtoehto sai enemmän kuin 80 % annetuista vastauksista. Kysymysten ymmärrettävyyttä kartoitettaessa vastaajat pitivät kysymyksiä pääsääntöisesti joko erittäin hyvin ymmärrettävinä tai hyvin ymmärrettävinä. Tulokset osoittivat myös, että suurin osa vastaajista piti kyselyyn vastaamista helppona, teknisesti ongelmattomana ja mittaria loogisesti etenevänä. Lähes puolet vastaajista vastasi olevansa valmiita vastaamaan vastaavanlaiseen kyselyyn uudestaan. Mittarin pituutta arvioitaessa yli puolet vastaajista piti mittaria liian pitkänä. Lisäksi mittarin pituus nousi esiin avoimissa kysymyksissä, lähinnä vastaamista hankaloittavana asiana, vastaamisen ajoittuessa työajalle. Mittarin kehittämiseen liittyen muokkausta ehdotettiin sähköisen kyselyn ulkoasuun. Lisäksi vastauksista nousi esiin muutama lisäkysymysehdotus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehitetty mittari toimi kohtuullisen hyvin. Edellä kuvatut tulokset osoittavat, että mittarin summamuuttujissa ja mittarin kysymyksissä on kehitettävää. Näiden saatujen tulosten tarkastelussa tulee ottaa kuitenkin huomioon aineiston pieni koko, jolla on vaikutusta niin saatuihin tuloksiin kuin valittuihin analyysimenetelmiinkin. Pienen aineiston vuoksi mittarin tilastollinen testaus, ja varsinainen reliabiliteetin arviointi, tulee tehdä varsinaisen tutkimuksen yhteydessä isommalla aineistolla. Tämän pilottitutkimuksen avulla saatiin arvokasta tietoa siitä, kuinka uusi kehitetty mittari toimii, mitkä osa-alueet kaipaavat vielä kehittämistä, ja millaiseksi vastaajat kokivat kysymysten ymmärrettävyyden, selkeyden ja mittarin toimivuuden. Lisäksi tulosten perusteella saatiin käsitys avointen kysymysten tarpeellisuudesta sekä kyselyn vastaamiseen käytetystä ajasta. Mittarin kehittäminen ja pilotointi mahdollistaa mittarin käytön tulevaisuudessa varsinaisessa tutkimuksessa, ja perehdytyksen kehittämisen sairaanhoitajien omaan kokemukseen pohjautuen. The purpose of this study was to develop and pilot a new measuring scale of nurses orientation experience, which can be used to map nurses' experiences of orientation. The theoretical background of the scale is based on a literature review that examined nurses ’experiences of good orientation. In addition, the orientation program used in the co-operation organization has been considered in the development of the questions. The research measuring scale developed in the pilot study included both actual questions mapping the orientation experience and questions assessing the comprehensibility, clarity, and functionality of the measure. The survey material was the response forms obtained from the electronic LimeSurvey survey (n = 23). The response rate to the survey was 30.7%. Data collection carried out during January-February 2021 at Tampere University Hospital in wards treating somatic adult patients in Domain 1. The admission criteria for the study were: 0–5 years had elapsed since the orientation and the duration of employment had to be more than three months. Data analysis was performed using IBM SPSS Statistics 27 software.
The survey results showed that the reliability of the new measuring scale was reasonable. The Cronbach’s alpha range ranged from 0.440 to 0.965 for the twelve sum variables of the scale. Four of the sum variables were below the target of 0.7 alpha. In addition, the reliability of the measure was assessed using Corrected Item-Total Correlation, as well as by looking at the correlations between the questions and the distribution of answers to the different answer options. The correlated correlation values showed that corrected correlation values below the target level of 0.3 could be detected in seven sum variables and correlated correlations above 0.8 in two sum variables. In the correlations between the questions, negative correlations were seen in the five sum variables, and a weak (less than 0.3) correlation was found in the eight sum variables. Examining the distributions of responses, it was found that there was a question in the four sum variables for which one answer option received more than 80% of the answers given. When mapping the comprehensibility of the questions, the respondents generally considered the questions to be either very well understood or very understandable. The results also showed that most respondents found answering the questionnaire easy, technically unproblematic, and the scale logically progressing. Nearly half of the respondents said they were ready to answer a similar survey again. When estimating the length of the scale, more than half of the respondents considered the scale to be too long. In addition, the length of the metric emerged in open-ended questions, mainly as a difficulty in answering, when responding to working hours. In connection with the development of the scale, a modification was proposed to the layout of the electronic survey. In addition, a few additional questions emerged from the responses.
In conclusion, the developed indicator worked reasonably well. The results described above show that there is room for improvement in scale sum variables and scale questions. However, the review of these results should consider the small size of the data, which has an impact on both the results obtained and the analytical methods chosen. Due to the small data, the statistical testing of the scale and the actual assessment of reliability should be done in connection with the actual study, with larger data. This pilot study provided valuable information on how the new developed indicator works, which areas still need to be developed, and how the respondents felt about the comprehensibility, clarity, and functionality of the questions. In addition, the results provided insight into the need for open-ended questions and the time taken to respond to the survey. The development and piloting of the scale will enable the use of the scale in future actual research and the development of induction based on the nurses' own experience.
Tutkimustulokset osoittivat, että mittarin reliabiliteetti oli kohtuullinen. Cronbachin alfan vaihteluväli oli mittarin kahdentoista summamuuttujan välillä 0,404–0,965. Summamuuttujista neljä, jäi tavoitellun 0,7 alfa arvon alapuolelle. Lisäksi mittarin reliabiliteettia arvioitiin korjatun korrelaation (Corrected Item- Total Correlation), avulla sekä tarkastelemalla kysymysten välisiä korrelaatioita ja vastausten jakautumista eri vastausvaihtoehtoihin. Korjatut korrelaatioarvot osoittivat, että seitsemässä summamuuttujassa voitiin havaita korjattuja korrelaatioarvoja, jotka jäivät alle tavoitetason 0,3, ja kahdessa summamuuttujassa korjattuja korrelaatioarvoja, jotka nousivat yli 0,8. Kysymysten välisissä korrelaatioissa viidessä summamuuttujassa nähtiin negatiivisia korrelaatioita, ja heikkoa (alle 0,3) korrelaatiota tavattiin kahdeksassa summamuuttujassa. Vastausten jakaumaa tarkasteltaessa voitiin havaita, että neljässä summamuuttujassa oli kysymys, jonka yksi vastausvaihtoehto sai enemmän kuin 80 % annetuista vastauksista. Kysymysten ymmärrettävyyttä kartoitettaessa vastaajat pitivät kysymyksiä pääsääntöisesti joko erittäin hyvin ymmärrettävinä tai hyvin ymmärrettävinä. Tulokset osoittivat myös, että suurin osa vastaajista piti kyselyyn vastaamista helppona, teknisesti ongelmattomana ja mittaria loogisesti etenevänä. Lähes puolet vastaajista vastasi olevansa valmiita vastaamaan vastaavanlaiseen kyselyyn uudestaan. Mittarin pituutta arvioitaessa yli puolet vastaajista piti mittaria liian pitkänä. Lisäksi mittarin pituus nousi esiin avoimissa kysymyksissä, lähinnä vastaamista hankaloittavana asiana, vastaamisen ajoittuessa työajalle. Mittarin kehittämiseen liittyen muokkausta ehdotettiin sähköisen kyselyn ulkoasuun. Lisäksi vastauksista nousi esiin muutama lisäkysymysehdotus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehitetty mittari toimi kohtuullisen hyvin. Edellä kuvatut tulokset osoittavat, että mittarin summamuuttujissa ja mittarin kysymyksissä on kehitettävää. Näiden saatujen tulosten tarkastelussa tulee ottaa kuitenkin huomioon aineiston pieni koko, jolla on vaikutusta niin saatuihin tuloksiin kuin valittuihin analyysimenetelmiinkin. Pienen aineiston vuoksi mittarin tilastollinen testaus, ja varsinainen reliabiliteetin arviointi, tulee tehdä varsinaisen tutkimuksen yhteydessä isommalla aineistolla. Tämän pilottitutkimuksen avulla saatiin arvokasta tietoa siitä, kuinka uusi kehitetty mittari toimii, mitkä osa-alueet kaipaavat vielä kehittämistä, ja millaiseksi vastaajat kokivat kysymysten ymmärrettävyyden, selkeyden ja mittarin toimivuuden. Lisäksi tulosten perusteella saatiin käsitys avointen kysymysten tarpeellisuudesta sekä kyselyn vastaamiseen käytetystä ajasta. Mittarin kehittäminen ja pilotointi mahdollistaa mittarin käytön tulevaisuudessa varsinaisessa tutkimuksessa, ja perehdytyksen kehittämisen sairaanhoitajien omaan kokemukseen pohjautuen.
The survey results showed that the reliability of the new measuring scale was reasonable. The Cronbach’s alpha range ranged from 0.440 to 0.965 for the twelve sum variables of the scale. Four of the sum variables were below the target of 0.7 alpha. In addition, the reliability of the measure was assessed using Corrected Item-Total Correlation, as well as by looking at the correlations between the questions and the distribution of answers to the different answer options. The correlated correlation values showed that corrected correlation values below the target level of 0.3 could be detected in seven sum variables and correlated correlations above 0.8 in two sum variables. In the correlations between the questions, negative correlations were seen in the five sum variables, and a weak (less than 0.3) correlation was found in the eight sum variables. Examining the distributions of responses, it was found that there was a question in the four sum variables for which one answer option received more than 80% of the answers given. When mapping the comprehensibility of the questions, the respondents generally considered the questions to be either very well understood or very understandable. The results also showed that most respondents found answering the questionnaire easy, technically unproblematic, and the scale logically progressing. Nearly half of the respondents said they were ready to answer a similar survey again. When estimating the length of the scale, more than half of the respondents considered the scale to be too long. In addition, the length of the metric emerged in open-ended questions, mainly as a difficulty in answering, when responding to working hours. In connection with the development of the scale, a modification was proposed to the layout of the electronic survey. In addition, a few additional questions emerged from the responses.
In conclusion, the developed indicator worked reasonably well. The results described above show that there is room for improvement in scale sum variables and scale questions. However, the review of these results should consider the small size of the data, which has an impact on both the results obtained and the analytical methods chosen. Due to the small data, the statistical testing of the scale and the actual assessment of reliability should be done in connection with the actual study, with larger data. This pilot study provided valuable information on how the new developed indicator works, which areas still need to be developed, and how the respondents felt about the comprehensibility, clarity, and functionality of the questions. In addition, the results provided insight into the need for open-ended questions and the time taken to respond to the survey. The development and piloting of the scale will enable the use of the scale in future actual research and the development of induction based on the nurses' own experience.