Asioimistulkki kuuntelijana vaihtelevissa työympäristöissä: ammatillisen toimijuuden näkökulma

Abstract

Tutkielman tavoitteena on laadullisen, kuvailevan tutkimusotteen avulla lisätä ymmärrystä asioimistulkkien kuuntelemisesta heidän ammatillisissa tilanteissaan, joita leimaa työympäristöjen ja tulkkaustapojen vaihtelevuus. Tavoitteena on myös kokeilla ammatillisen toimijuuden näkökulmaa asioimistulkkauksen tarkasteluun. Asioimistulkit työskentelevät monien eri viranomaisten ja ammattilaisten työnteon paikoissa. He tulkkaavat dialogia kahdella työkielellä molempiin suuntiin. Kuunteleminen on tulkin työssä merkittävällä sijalla: viestin havaitsemisen, prosessoinnin ja tulkkeen tuottamisen voidaan nähdä olevan kuuntelemisesta riippuvaisia. Läsnäolotulkkausten lisäksi tulkkausta järjestetään teknologiavälitteisesti, etätulkkauksena, ja eri tulkkausmuodot tuovat tulkkien työtilanteisiin lisää vaihtelevuutta.

Tutkimuksessa kysyttiin, miten asioimistulkit kuvailevat työympäristöjään ja tehokasta kuuntelemista tulkkaustilanteessa ja minkälainen on asioimistulkkien kokemus läsnäolo- ja etätulkkausympäristöjen osuudesta kuuntelemiseensa sekä miten tulkkien ammatillinen toimijuus tulee esiin kertomuksissa. Aineisto kerättiin tulkeilta itseltään haastatteluilla. Tutkimukseen osallistuneet kahdeksan tulkkia nähtiin paitsi ammattinsa asiantuntijoina myös tulkkaustilanteiden yksilöllisinä kokijoina. Heiltä kerättiin konkreettisia kuvauksia erilaisista tulkkaustilanteista sekä yksilöllisiä näkemyksiä havainnointiin ja kuuntelemiseen liittyen.

Työ nojaa käännöstieteen piirissä tehtyyn tutkimukseen ammatillisesta kuuntelemisosaamisesta dialogitulkkauksessa ja viestintätieteelliseen tutkimukseen kuuntelemisesta vuorovaikutuksen osana. Ammatillisen toimijuus valittiin täydentämään teoriataustaa, sillä sen yksilökeskeinen, sosiokulttuurinen näkökulma on kiinnostava asioimistulkkien ammatin kannalta. Toimijuuden tarkastelu kuuluu käännöstieteen sosiologiseen suuntaukseen, mihin tämäkin tutkimus liittyy.

Tutkimus tuo esille, että haastatelluilla asioimistulkeilla on varsin hyvät valmiudet reflektoida työhön liittyvää kuuntelemistaan. Tulkkien kuuntelemisella näyttää aineiston perusteella olevan erityisiä tavoitteita esimerkiksi terapia- ja oikeuskonteksteissa sekä tilanteissa, joissa esimerkiksi viranomaisen ja tämän asiakkaan välillä on sellaisia kulttuurieroja, jotka voi havaita heidän vuorovaikutustavoissaan. Lisäksi haastateltavien kuvailemien läsnäolo- ja etätulkkaustilanteiden joukosta erottuu yllättävän monia sekoittuneita läsnä tai etäällä olemisen muotoja, joilla voi olettaa olevan osuutta myös tulkkien ammatillista toimijuuteen. Näiden läsnäolon muotojen tarkempi hahmottelu voisi esimerkiksi auttaa tulkkien kanssa työskenteleviä tahoja ymmärtämään paremmin tulkin työskentelyyn potentiaalisesti vaikuttavia tekijöitä.