Olipa kerran maskuliinisuus: 6.- luokkalaisten sukupuolen ja maskuliinisuuden narratiivinen rakentuminen koulussa - poststruktuaalinen feministinen näkökulma

Abstract

Tämän kasvatustieteellisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten 12-13- vuotiaat alakoululaiset rakentavat sukupuolta ja maskuliinisuutta kulttuuristen narratiivien välityksellä poststruktuaalisen feminismin viitekehyksestä. Tutkimusaineisto kerättiin narratiivisesti eläytymismenetelmän avulla kahdelta eri 6. luokan oppilailta pirkanmaalaiselta yhtenäiskoululta lokakuussa 2020, ja analysoitiin narratiivisdiskursiivisen metodin keinoin. Tarkastelun kohteena olivat narratiiveissa esiintyneet diskurssit, joiden kautta sukupuoliin liittyviä kulttuurisia arvoja, asenteita ja sosiaalisia normeja rakennetaan pidetään yllä koulussa.

Tutkimuksen keskeisimpinä teorioina toimivat hegemonisen maskuliinisuuden ja sukupuolen performatiivisuuden teoriat, joiden kautta hahmotin oppilaiden kulttuuristen sukupuoli- ja maskuliinisuusnarratiivien diskursiivista rakentumista.Tiivistin narratiivisesta aineistosta viisi diskursiivista teemaa, joiden kautta sukupuolta ja maskuliinisuutta rakennetaan ja ylläpidetään koulussa. Näitä teemoja olivat sosiaaliset diskurssit, fyysiset diskurssit, psyykkiset diskurssit, heteronormatiiviset diskurssit ja sukupuolitietoisuuden diskurssit. Erittelin oppilaiden kertomuksista hegemonisen maskuliinisuuden sekä sukupuolen sosiaalisen rakentumista ylläpitäviä mekanismeja ja valtahierarkioita. Maskuliinisuuden ja feminiinisyyden käsitteet toimivat vastinpareina, joiden kautta dekonstruoin kuudesluokkalaisten kulttuurisesti omaksumaa sukupuolitietoa.

Kertomuksissa sukupuolen performatiivisuus ja hegemoninen maskuliinisuus ilmenivät oppilaiden kouluarjessa vaihtelevissa tilanteissa niin luokkahuoneessa kuin sen ulkopuolella. Kulttuurisesti omaksutut sukupuolidiskurssit tulivat selkeimmin esiin oppilaiden tilan- ja äänenkäytössä, harrastuksissa, kiinnostuksen kohteissa ja erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Etenkin jalkapallon pelaaminen toimi hegemonisen maskuliinisuuden ja poikasukupuolisuuden rakentamisen sekä ylläpitämisen linnakkeena, johon kaikilla oppilailla ei ollut pääsyä.

Tutkimuksen tulosten valossa kuudesluokkalaiset oppilaat rakentavat sukupuolta pääosin tyypilliseen länsimaiseen hegemoniseen maskuliinisuuteen yhdistettävien diskurssien kautta, mikä tukee aiempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Kuudesluokkalaiset pitivät koulussa yllä perinteistä, heteronormatiivista, dikotomista sukupuolijärjestystä tyttö- ja poikasukupuolisuutta rakentavien toistotekojen avulla. Sukupuolten tasa-arvon kehittämisen näkökulmasta kouluissa olisi tarvetta kehittää feministiseen pedagogiaan perustuvia opetusmenetelmiä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) ja tasa-arvosuunnitelmien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää niin oppilaiden kuin opettajien sukupuolitietoisen toiminnan kehittämistä. Alakoulussa tapahtuvan tasa-arvokasvatuksen tulisi tapahtua feministisen, osallistava pedagogiikan ja queer- ajatteluun perustuvan, sukupuolitietoisen kasvatustoiminnan avulla.