Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja niiden yhteys kokemukseen työn henkisestä kuormittavuudesta

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkin, onko työntekijän taustatekijöillä yhteyttä tämän vaikutusmahdollisuuksiin työssä. Lisäksi selvitän, eroavatko vaikutusmahdollisuutensa erilaisiksi kokevien työntekijöiden kokemukset työn henkisestä kuormittavuudesta merkitsevästi toisistaan. Ensimmäinen tutkimuskysymys on seuraava: Onko työntekijän taustatekijöillä yhteyttä siihen, minkälaiset vaikutusmahdollisuudet hänellä on työssä? Toinen tutkimuskysymys taas on: Onko työntekijän vaikutusmahdollisuuksilla yhteyttä tämän kokemukseen työn henkisestä kuormittavuudesta?

Tutkielman teoreettisena taustana hyödynnän Robert Karasekin luomaa työn vaatimusten ja hallinnan mallia, jossa haitallista työkuormitusta kuvataan työn hallinnan ja vaatimusten keskinäisellä suhteella. Työn vaatimuksilla tarkoitetaan esimerkiksi työn määrällistä ylikuormitusta ja aikapaineita, kun taas työn hallinta kattaa alleen esimerkiksi vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet. Vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeä aihe tutkia, sillä niiden on todettu olevan merkittävä tekijä esimerkiksi työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden muodostumisessa sekä työhön sitoutumisessa. Aihe on myös ajankohtainen, sillä työelämässä nähdään yleisesti tapahtuneen muutos kohti lisääntynyttä itseohjautuvuutta. Sisällöllisen osaamisen ohella työntekijöiltä odotetaan nykyään myös kykyä organisoida omaa työtään, luoda aikatauluja ja suunnitelmia, priorisoida sekä delegoida.

Käytän aineistona vuoden 2018 työolobarometria, jonka olen saanut käyttööni Yhteiskuntatieteelliseltä tietoarkistolta. Aineisto on kvantitatiivinen, ja analysoin sitä SPSS-ohjelmistolla. Analyysimenetelminä käytän ristiintaulukointia ja keskiarvovertailua. Tutkielmassa tarkastelen ristiintaulukoinnin avulla sitä, onko työhön vaikuttamismahdollisuuksissa merkitsevää eroa eri ikäluokkaa, sukupuolta, sosioekonomista asemaa, toimialaa ja sektoria edustavien työntekijöiden välillä. Keskiarvovertailun avulla puolestaan selvitän, eroavatko vaikutusmahdollisuutensa hyviksi ja huonoiksi kokevien työntekijöiden kokemukset työn henkisestä kuormittavuudesta merkitsevästi toisistaan.

Tuloksista käy ilmi, että tarkastelemistani taustamuuttujista sosioekonominen asema on tiukimmin yhteydessä vaikutusmahdollisuuksiin työssä. Mitä korkeampi työntekijän sosioekonominen asema on, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on vaikuttaa työhönsä. Lisäksi sukupuoli, toimiala ja työnantajatyyppi ovat vaihtelevasti yhteydessä vaikutusmahdollisuuksiin. Tuloksista käy myös ilmi, että työntekijät, joilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä, kokevat työnsä vähemmän henkisesti kuormittavaksi kuin työntekijät, joiden vaikutusmahdollisuudet ovat huonot. Toisaalta päivittäinen oman toiminnan ja aikataulujen suunnitteleminen työssä näyttäytyy tulosten valossa henkisesti kuormittavana.