Alle kouluikäisten lasten harrasteliikunnan ohjaajien käsityksiä osallisuudesta
Hildén, Sara (2021)
Hildén, Sara
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263655
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää harrasteliikunnan ohjaajien käsityksiä alle kouluikäisten lasten osallisuudesta ja sen toteutumisesta harrasteliikunnan tunneilla. Tutkimuksessa selvitettiin ohjaajien käsityksiä lapsen osallisuudesta, miten Harry Shierin (2001) osallisuuden tasot toteutuvat heidän ohjaamillaan tunneilla ja minkälaisten tekijöiden he kokevat edistävän tai ehkäisevän lapsen osallisuuden toteutumista.
Tutkimuksessa ohjaavana teoriana on Shierin kehittämä teoreettinen malli osallisuudesta, osallisuuden polku. Malli koostuu viidestä osallisuuden tasosta, jotka ovat tässä tutkimuksessa tiivistetty neljään tasoon: lapsen kuulluksi tuleminen, lapsen ilmaisun tukeminen, lapsen mielipiteiden huomioiminen sekä lapsen osallisuus yhteisessä päätöksenteossa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Tutkimukseen osallistui kuusi harrasteliikunnan ohjaajaa yhdestä voimisteluseurasta. Ohjaajat olivat iältään 18–35-vuotiaita. Ohjaajien haastattelut kestivät 20–45 minuuttia ja litteroituna aineistoa kertyi yhteensä 12390 sanaa. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä, jossa hyödynnettiin sekä aineistolähtöistä- että teoriaohjaavaa analyysia.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että ohjaajien käsitykset osallisuudesta olivat monimuotoisia ja käsite koettiin haasteelliseksi määritellä. Shierin (2001) osallisuuden polun kaksi ensimmäistä tasoa toteutuivat kaikkien ohjaajien alle kouluikäisille tarkoitetuilla harrasteliikunnan tunneilla. Lapset tulevat kuulluksi ja ohjaajat pyrkivät monin keinoin tukemaan heidän ilmaisuaan. Shierin mallin kolmannella tasolla lasten aloitteita huomioidaan esimerkiksi tuntien alku- ja loppuleikkien valinnassa ja heidän on mahdollista osallistua yhteisten pelisääntöjen laatimiseen. Osallisuuden polun viimeinen taso toteutui vaihtelevasti, sillä ohjaajat määrittävät vielä suurelta osin sen mitä harrasteliikunnan tunneilla tehdään. Osallisuuden toteutumista edistävät ja ehkäisevät tekijät liittyivät käytettäviin resursseihin, ohjaajuuteen sekä lasten yksilöllisiin eroihin. Kaiken kaikkiaan ohjaajien käsitykset lasten osallisuudesta ja sen toteuttamisesta olivat positiivisia ja ohjaajat kokivat voivansa vielä kehittyä lasten osallisuuden huomioimisessa.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat kehittämisideoita osallisuuden lisäämiseksi lasten harrasteliikunnassa niin voimisteluharrastuksessa kuin muissakin liikuntaharrastuksissa. Tulosten perusteella voidaan vahvistaa ohjaajien tietotaitoa osallisuuden toteuttamisesta ja sen lisäämisestä lasten harrasteliikunnassa. The aim of this thesis was to examine instructor’s conceptions of the participation of children under school age in instructive activity. The thesis clarifies how instructor’s understand participation and perceive children’s participation in their own classes. In addition, the study explores factors that may prevent and promote the children’s participation.
The thesis was informed by the theoretical model of participation by Harry Shier (2001). The model is based on five levels of participation which in this thesis, condensed into four levels: 1. children are listened to, 2. children are supported in expressing their views, 3. children’s views are taken into consideration and 4. children are involved in shared decision-making.
The thesis is qualitative study. Participants, aged from 18 to 35, were six activity instructors representing one gymnastic club. The data was collected with thematic interviews, the length of which varied from 20 to 45 minutes. The data was analyzed by qualitative content analysis, using both data-driven and theory-driven analysis.
According to the results, the perceptions of participation varied among the instructors, and they reported the participation is a challenging concept to define. The results suggest that the first two levels of the Shier’s model of participation appear in children’s leisure activities. Children are listened to and the instructors aim to support them with their expressions. In third level of participation children’s views are taken into account. Children are provided with opportunities to influence the course of the classes, for example, by choosing a common play. They are also engaged in making common rules for the group. In this study the last level of participation was realized in various ways. Children had only a few opportunities to join in shared decisionmaking.
According to the results, there were many different factors that instructors reported to have an impact on the children’s participation. The main factors were the different resources, the directorship, and the individual differences among the children. Overall, the instructors’ experiences about children’s participation were positive. The instructors also experienced that they would be able to increase the children’s participation in their classes.
The results provide us to learn more about children’s participation in their leisure activities. It will offer us new ideas to develop the participation in all sports.
Tutkimuksessa ohjaavana teoriana on Shierin kehittämä teoreettinen malli osallisuudesta, osallisuuden polku. Malli koostuu viidestä osallisuuden tasosta, jotka ovat tässä tutkimuksessa tiivistetty neljään tasoon: lapsen kuulluksi tuleminen, lapsen ilmaisun tukeminen, lapsen mielipiteiden huomioiminen sekä lapsen osallisuus yhteisessä päätöksenteossa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Tutkimukseen osallistui kuusi harrasteliikunnan ohjaajaa yhdestä voimisteluseurasta. Ohjaajat olivat iältään 18–35-vuotiaita. Ohjaajien haastattelut kestivät 20–45 minuuttia ja litteroituna aineistoa kertyi yhteensä 12390 sanaa. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä, jossa hyödynnettiin sekä aineistolähtöistä- että teoriaohjaavaa analyysia.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että ohjaajien käsitykset osallisuudesta olivat monimuotoisia ja käsite koettiin haasteelliseksi määritellä. Shierin (2001) osallisuuden polun kaksi ensimmäistä tasoa toteutuivat kaikkien ohjaajien alle kouluikäisille tarkoitetuilla harrasteliikunnan tunneilla. Lapset tulevat kuulluksi ja ohjaajat pyrkivät monin keinoin tukemaan heidän ilmaisuaan. Shierin mallin kolmannella tasolla lasten aloitteita huomioidaan esimerkiksi tuntien alku- ja loppuleikkien valinnassa ja heidän on mahdollista osallistua yhteisten pelisääntöjen laatimiseen. Osallisuuden polun viimeinen taso toteutui vaihtelevasti, sillä ohjaajat määrittävät vielä suurelta osin sen mitä harrasteliikunnan tunneilla tehdään. Osallisuuden toteutumista edistävät ja ehkäisevät tekijät liittyivät käytettäviin resursseihin, ohjaajuuteen sekä lasten yksilöllisiin eroihin. Kaiken kaikkiaan ohjaajien käsitykset lasten osallisuudesta ja sen toteuttamisesta olivat positiivisia ja ohjaajat kokivat voivansa vielä kehittyä lasten osallisuuden huomioimisessa.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat kehittämisideoita osallisuuden lisäämiseksi lasten harrasteliikunnassa niin voimisteluharrastuksessa kuin muissakin liikuntaharrastuksissa. Tulosten perusteella voidaan vahvistaa ohjaajien tietotaitoa osallisuuden toteuttamisesta ja sen lisäämisestä lasten harrasteliikunnassa.
The thesis was informed by the theoretical model of participation by Harry Shier (2001). The model is based on five levels of participation which in this thesis, condensed into four levels: 1. children are listened to, 2. children are supported in expressing their views, 3. children’s views are taken into consideration and 4. children are involved in shared decision-making.
The thesis is qualitative study. Participants, aged from 18 to 35, were six activity instructors representing one gymnastic club. The data was collected with thematic interviews, the length of which varied from 20 to 45 minutes. The data was analyzed by qualitative content analysis, using both data-driven and theory-driven analysis.
According to the results, the perceptions of participation varied among the instructors, and they reported the participation is a challenging concept to define. The results suggest that the first two levels of the Shier’s model of participation appear in children’s leisure activities. Children are listened to and the instructors aim to support them with their expressions. In third level of participation children’s views are taken into account. Children are provided with opportunities to influence the course of the classes, for example, by choosing a common play. They are also engaged in making common rules for the group. In this study the last level of participation was realized in various ways. Children had only a few opportunities to join in shared decisionmaking.
According to the results, there were many different factors that instructors reported to have an impact on the children’s participation. The main factors were the different resources, the directorship, and the individual differences among the children. Overall, the instructors’ experiences about children’s participation were positive. The instructors also experienced that they would be able to increase the children’s participation in their classes.
The results provide us to learn more about children’s participation in their leisure activities. It will offer us new ideas to develop the participation in all sports.