Asiantuntijoiden näkemyksiä vaikutusten ennakkoarvioinnista kuntaorganisaatiossa : Arviointimenetelmän käytön esteet ja mahdollisuudet sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuudet
Hakkarainen, Sanna (2021)
Hakkarainen, Sanna
2021
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263669
Tiivistelmä
Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi eli EVA-menetelmä on kuntien hyvinvointijohtamisen työväline ja tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös tulee todennäköisesti vaikuttamaan päätöksen kohteena olevien ihmisryhmien elämään. Erilaisia vaikutusten arviointeja on tehty Suomessa lainsäädännön nojalla 1990-luvun alkupuolelta asti, mutta eri näkökulmat yhdistävää EVA-menetelmää on erityisesti Suomen Kuntaliiton toimesta pyritty 2010-luvulla saattamaan osaksi kuntien talouden ja toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Parhaimmillaan vaikutusten ennakkoarviointi on myös osallistava prosessi, joka vahvistaa kuntalaisten osallisuutta sekä luottamusta päätöksentekoon.
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani päätösten vaikutusten ennakkoarviointia menetelmänä sitä käyttäneiden asiantuntijoiden näkemyksien perusteella. Tutkielmani tehtävänä on lisätä ymmärrystä ennakkoarviointimenetelmästä ja sen käyttöä estävistä ja tukevista tekijöistä kuntaorganisaatiossa. Selvitän asiantuntijoiden näkemyksiä ennakkoarviointimenetelmästä itsestään sekä sen käyttömahdollisuuksista Tampereen kaupunkiorganisaatiossa. Lisäksi kartoitan asiantuntijoiden näkemyksiä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista arviointiprosessissa. Tutkielmani kiinnittyy keskusteluun kuntien proaktiivisuudesta ja hyvinvointijohtamisesta sekä kunnallisen päätöksenteon avoimuuden ja tietoperusteisuuden lisäämisestä.
Tutkielman aineisto koostuu seitsemästä Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijan haastattelusta. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä syksyllä 2020. Haastateltavat ovat työtehtäviensä perusteella osallistuneet palvelualueellaan toteutettuun ennakkoarviointiprosessiin syksyn 2019 ja/tai kevään 2020 aikana. Ennakkoarvioinnit suoritettiin työryhmätyöskentelynä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Tulosten mukaan asiantuntijat näkevät EVA-menetelmän systemaattisena ja keskustelevana tapana tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Menetelmä näyttäytyi uusien tulosten valossa myös eri arviointitilanteisiin mukautuvana ja päätöksentekoa nopeuttavana työkaluna. Ennakkoarviointimenetelmän vakiinnuttaminen organisaatiossa edellyttää kuitenkin arviointien lähtökohtien selventämistä, resurssien varmistamista laadukkaan valmistelun toteuttamiseksi sekä tiedon kulun ja käytön selventämistä niin viranhaltija- kuin luottamushenkilöpuolellakin. Menetelmä koettiin kuitenkin jo tutuksi ja sen juurruttaminen osaksi päätöksentekoprosessia on jo aloitettu. Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet hahmottuvat tärkeänä kehittämiskohteena päätösten vaikutusten ennakkoarviointiprosesseissa, sillä erilaisten kohderyhmien osallistumisen tuoma lisäarvo voisi asiantuntijoiden mukaan olla merkittävässä asemassa uuden tiedon saavuttamisen näkökulmasta. Vaikutusten ennakkoarviointien kehittäminen ja vakiinnuttaminen kuntaorganisaatioissa on tärkeää kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Mikäli nämä asiat tulevat huomioiduksi päätöksenteossa, on menetelmällä edellytykset luoda tasavertaisempaa, hyvinvoivempaa ja kaikin puolin parempaa yhteiskuntaa
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani päätösten vaikutusten ennakkoarviointia menetelmänä sitä käyttäneiden asiantuntijoiden näkemyksien perusteella. Tutkielmani tehtävänä on lisätä ymmärrystä ennakkoarviointimenetelmästä ja sen käyttöä estävistä ja tukevista tekijöistä kuntaorganisaatiossa. Selvitän asiantuntijoiden näkemyksiä ennakkoarviointimenetelmästä itsestään sekä sen käyttömahdollisuuksista Tampereen kaupunkiorganisaatiossa. Lisäksi kartoitan asiantuntijoiden näkemyksiä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista arviointiprosessissa. Tutkielmani kiinnittyy keskusteluun kuntien proaktiivisuudesta ja hyvinvointijohtamisesta sekä kunnallisen päätöksenteon avoimuuden ja tietoperusteisuuden lisäämisestä.
Tutkielman aineisto koostuu seitsemästä Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijan haastattelusta. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä syksyllä 2020. Haastateltavat ovat työtehtäviensä perusteella osallistuneet palvelualueellaan toteutettuun ennakkoarviointiprosessiin syksyn 2019 ja/tai kevään 2020 aikana. Ennakkoarvioinnit suoritettiin työryhmätyöskentelynä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Tulosten mukaan asiantuntijat näkevät EVA-menetelmän systemaattisena ja keskustelevana tapana tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Menetelmä näyttäytyi uusien tulosten valossa myös eri arviointitilanteisiin mukautuvana ja päätöksentekoa nopeuttavana työkaluna. Ennakkoarviointimenetelmän vakiinnuttaminen organisaatiossa edellyttää kuitenkin arviointien lähtökohtien selventämistä, resurssien varmistamista laadukkaan valmistelun toteuttamiseksi sekä tiedon kulun ja käytön selventämistä niin viranhaltija- kuin luottamushenkilöpuolellakin. Menetelmä koettiin kuitenkin jo tutuksi ja sen juurruttaminen osaksi päätöksentekoprosessia on jo aloitettu. Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet hahmottuvat tärkeänä kehittämiskohteena päätösten vaikutusten ennakkoarviointiprosesseissa, sillä erilaisten kohderyhmien osallistumisen tuoma lisäarvo voisi asiantuntijoiden mukaan olla merkittävässä asemassa uuden tiedon saavuttamisen näkökulmasta. Vaikutusten ennakkoarviointien kehittäminen ja vakiinnuttaminen kuntaorganisaatioissa on tärkeää kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Mikäli nämä asiat tulevat huomioiduksi päätöksenteossa, on menetelmällä edellytykset luoda tasavertaisempaa, hyvinvoivempaa ja kaikin puolin parempaa yhteiskuntaa