Online bullying discourse in news media: Identifying a frame used in newspaper articles covering online bullying in the United Kingdom
Munne, Leila (2021)
2021
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263520
Tiivistelmä
Sosiaalisen median käytön kasvun myötä verkkokiusaamista käsitellään mediassa yhä enemmän. Vaikka useimmille verkkokiusaaminen on tuttu käsite oman tai läheisten kokemusten kautta, media on kuitenkin monelle suurin tiedonlähde verkkokiusaamisen vaaroista ja haitoista. Tämä tutkimus käsittelee verkkokiusaamisesta uutisoivan mediadiskurssin tyypillisiä piirteitä Ison-Britannian verkkolehtien artikkeleissa. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, millaisia tunteisiin vaikuttavia sanoja sekä muita vaikuttamisen keinoja artikkeleissa käytetään. Sekä millaisella kiellellä verkkokiusaamista tyypillisesti kehystetään ja minkälaisia vaikuttamisen keinoja lukija voi olettaa olevan läsnä artikkeleissa, jotka käsittelevät verkkokiusaamista.
Tutkimuksen päämenetelmä on diskurssianalyysi, jonka tukena käytetään Robert Entmanin (1993) Framing -teoriaa (kehystysteoria). Aineistona tutkimuksessa käytetään neljää artikkelia Iso-Britannialaisista verkkolehdistä: The Guardian, The Telegraph, The Independent ja Mirror. Artikkelit, joita tarkastellaan, ovat vuosilta 2017–2020. Tutkimuksen lähtökohtana on näkemys siitä, että verkkokiusaamisesta uutisointi ei koskaan voi olla täysin neutraalia, sekä se, että artikkelien sisällöllä yritetään vaikuttaa ihmisten tunteisiin ja asenteisiin. Tutkimuksessa yhdistellään sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä, jotta materiaaleista löytyviä piirteitä voidaan tutkia niiden yleisyyden ja tarkoituksen kautta.
Tutkimus osoittaa millaisilla keinoilla lukijaan vaikutetaan ja millaisia vaikuttamisen keinoja voimme lukijana olettaa verkkolehtien artikkeleissa käytettävän, kun uutisoidaan verkkokiusaamisesta. Tutkimuksessa löydettiin kolme eri kategoriaa, joilla kirjoittaja vaikuttaa lukijaan: lukijan tunteisiin vetoavien sanojen, tilastojen, sekä ulkoisten lähteiden lausuntojen käyttö. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että näillä vaikuttamisen keinoilla yritetään vedota lukijan tunteisiin sekä järjellisyyteen.
Verkkolehtien artikkelit jakoivat paljon piirteitä kaikista kategorioista, mutta artikkelien välillä oli painotuseroja esimerkiksi siinä, kuinka paljon tilastoja tai tunteisiin vetoavia sanoja käytettiin. Tutkimuksen tuloksien pohjalta vaikuttaa siltä, että painotuserot voivat johtua lehden käyttämästä journalistiikan tyylistä, sekä lehden kannattamasta poliittisesta suuntauksesta.
Tutkimuksen päämenetelmä on diskurssianalyysi, jonka tukena käytetään Robert Entmanin (1993) Framing -teoriaa (kehystysteoria). Aineistona tutkimuksessa käytetään neljää artikkelia Iso-Britannialaisista verkkolehdistä: The Guardian, The Telegraph, The Independent ja Mirror. Artikkelit, joita tarkastellaan, ovat vuosilta 2017–2020. Tutkimuksen lähtökohtana on näkemys siitä, että verkkokiusaamisesta uutisointi ei koskaan voi olla täysin neutraalia, sekä se, että artikkelien sisällöllä yritetään vaikuttaa ihmisten tunteisiin ja asenteisiin. Tutkimuksessa yhdistellään sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä, jotta materiaaleista löytyviä piirteitä voidaan tutkia niiden yleisyyden ja tarkoituksen kautta.
Tutkimus osoittaa millaisilla keinoilla lukijaan vaikutetaan ja millaisia vaikuttamisen keinoja voimme lukijana olettaa verkkolehtien artikkeleissa käytettävän, kun uutisoidaan verkkokiusaamisesta. Tutkimuksessa löydettiin kolme eri kategoriaa, joilla kirjoittaja vaikuttaa lukijaan: lukijan tunteisiin vetoavien sanojen, tilastojen, sekä ulkoisten lähteiden lausuntojen käyttö. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että näillä vaikuttamisen keinoilla yritetään vedota lukijan tunteisiin sekä järjellisyyteen.
Verkkolehtien artikkelit jakoivat paljon piirteitä kaikista kategorioista, mutta artikkelien välillä oli painotuseroja esimerkiksi siinä, kuinka paljon tilastoja tai tunteisiin vetoavia sanoja käytettiin. Tutkimuksen tuloksien pohjalta vaikuttaa siltä, että painotuserot voivat johtua lehden käyttämästä journalistiikan tyylistä, sekä lehden kannattamasta poliittisesta suuntauksesta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]