Sukupuolittuneisuus liikunnanopetuksessa: Kirjallisuuskatsaus sukupuolittuneisiin sosiaalisiin käytänteisiin yläkouluikäisten liikunnanopetuksessa
Kivi, Juliaana (2021)
Kivi, Juliaana
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263585
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla sukupuolittuneita sosiaalisia käytänteitä yläkouluikäisten liikunnanopetuksessa. Vaikka Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat sukupuolten välisen tasa-arvon noudattamiseen, sukupuolittuneisuutta on havaittavissa edelleen, erityisesti liikunnanopetuksessa. Sukupuolittuneita käytänteitä lähestyttiin sekä opettajan ja oppilaiden että oppilaiden välisten sosiaalisten käytänteiden kautta. Näiden lisäksi tutkimuksessa analysoitiin kokemuksia erillis- ja sekaryhmissä sekä poimittiin aineistoista ehdotuksia sukupuolittuneisuuden purkamiseksi.
Tutkimusaineisto koostui 15 tieteellisestä teoksesta, jotka on julkaistu vuosien 2000–2021 välillä. Aineistoiksi valikoitui sekä suomalaisia että kansainvälisiä julkaisuja. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimus osoitti, että sukupuolittuneita käytänteitä toisinnetaan sekä tiedostetusti että tiedostamattomasti. Opettajan ja oppilaan välisissä käytänteissä näkyi opettajien oletukset oppilaiden maskuliinisista tai feminiinisistä ominaisuuksista. Oppilaiden välisissä käytänteissä korostui taitavien oppilaiden maskuliininen valta-asema, joka sulkee muilta mahdollisuuksia osallistua. Erillisryhmissä kokemukset painottuivat sukupuolittuneisuuden korostumiseen, kun taas sekaryhmissä koettiin maskuliinisten ominaisuuksien vahvistuvan entisestään. Maskuliinisuutta ansaittiin urheilun avulla ja yksilön maskuliiniset ominaisuudet toimivat mittarina suosiolle. Kehitysehdotuksina esille nousi opettajan suuri rooli suunnannäyttäjänä sukupuolittuneisuuden purkamisessa. Opettajan omien lähtökohtien tunnistamista sekä niiden kriittistä tarkastelua pidettiin perustana sukupuolittuneisuuden purkamiselle. Tämän lisäksi tärkeänä pidettiin sitä, että liikunnanopettajille tarjotaan enemmän resursseja ja konkreettisia välineitä, joilla sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää.
Tutkimusaineisto koostui 15 tieteellisestä teoksesta, jotka on julkaistu vuosien 2000–2021 välillä. Aineistoiksi valikoitui sekä suomalaisia että kansainvälisiä julkaisuja. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimus osoitti, että sukupuolittuneita käytänteitä toisinnetaan sekä tiedostetusti että tiedostamattomasti. Opettajan ja oppilaan välisissä käytänteissä näkyi opettajien oletukset oppilaiden maskuliinisista tai feminiinisistä ominaisuuksista. Oppilaiden välisissä käytänteissä korostui taitavien oppilaiden maskuliininen valta-asema, joka sulkee muilta mahdollisuuksia osallistua. Erillisryhmissä kokemukset painottuivat sukupuolittuneisuuden korostumiseen, kun taas sekaryhmissä koettiin maskuliinisten ominaisuuksien vahvistuvan entisestään. Maskuliinisuutta ansaittiin urheilun avulla ja yksilön maskuliiniset ominaisuudet toimivat mittarina suosiolle. Kehitysehdotuksina esille nousi opettajan suuri rooli suunnannäyttäjänä sukupuolittuneisuuden purkamisessa. Opettajan omien lähtökohtien tunnistamista sekä niiden kriittistä tarkastelua pidettiin perustana sukupuolittuneisuuden purkamiselle. Tämän lisäksi tärkeänä pidettiin sitä, että liikunnanopettajille tarjotaan enemmän resursseja ja konkreettisia välineitä, joilla sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9156]