Markkinavaltaa talouskriisissä: Next Generation EU -elpymispaketti globaalissa poliittisessa taloudessa

Abstract

Yhdysvaltojen yksinapainen hetki maailman politiikassa jatkaa heikkenemistään ja kansainvälispoliittinen järjestelmä on yhä voimakkaammin liikkumassa moninapaiseen järjestelmään, jossa valta jakautuu tasaisemmin eri alueiden sekä toimijoiden kesken. Moninapaistumisen vaikutukset heijastuvat myös yhä selkeämmin ja voimakkaammin Euroopan unioniin; Yhdysvaltojen vähenevä kiinnostus Euroopan puolustamiseen, Brexit, Venäjän voimapoliittiset toimet EU:n lähialueilla ja Kiinan taloudellinen kilpailu globaalissa taloudessa sekä rajoittavat että haastavat EU:n toimijuutta ja valtaa. COVID-19-viruksen aiheuttama kriisi osuikin tähän kansainvälisen järjestelmän moninapaistumisen ajankohtaan, jota leimaavat koveneva taloudellinen kilpailu, kauppasodat sekä kansainvälisistä sopimuksista irtaantuminen. Kriisi vaikuttaakin toimineen katalyytin omaisena vaikuttimena järjestelmässä, joka vahvistaa näitä kansainvälispoliittisia trendejä. Pandemia toi terveyskriisin mukana myös talouskriisin, jonka vaikutukset Eurooppaan vertautuvat toiseen maailmansotaan. Uusi talouskriisi koettelee edellisten kriisien talousoppeja sekä EU instituutioita, niin euroalueella kuin koko unionissakin. Uusi talouskriisi toi mukanaan myös EU:n yhteisen velkainstrumentin Next Generation EU (NGEU) -elpymispaketin muodossa. Julkisessa keskustelussa yhteisen velkainstrumentin avulla EU pyrkii vastaamaan kriisin aiheuttamaan talouden turbulenssiin, mutta tässä tutkimuksessa tarkastelen velkainstrumentin mahdollisia kansainvälispoliittisia ulottuvuuksia. Tutkielmani tutkimuskysymyksenä on, että onko NGEU-elpymispaketilla myös EU:n markkinavallan tukemiseen tarkoitettuja elementtejä, joiden avulla EU pyrkisi säilyttämään sisämarkkinoidensa valta-aseman muuttuvassa globaalissa taloudessa ja moninapaistuvassa maailmassa. Edellisten kriisien talousoppeihin verraten tarkastelen miksi NGEU-elpymispakettia tulisi tarkastella markkinavallan näkökulmasta. Työni viitekehyksenä hyödynnän Euroopan markkinavallanteoriaa (MPE) sekä EU:hun kohdistettuja talouspolitiikkasuosituksia ja -ohjeita, jotka toimivat MPE-teoriaa vahvistaen. Sisällönanalyysin avulla analysoin viittä eri Euroopan Komission NGEU:iin liittyvää asiakirjaa. Tutkimukseni tuloksista nousee esiin neljä laajempaa erillistä, mutta toisiinsa liittyvää EU:n markkinavaltaa sekä suvereniteettia vahvistavaa teemaa: yhteiset sisämarkkinat, vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä teknologia talouden kasvun moottorina, EU-sääntely sekä strateginen suvereniteetti ja autonomia. Tulosten perusteella voidaan vahvasti todeta, että NGEU:lla on myös EU:n globaalia markkinavaltaa vahvistavia elementtejä, joilla EU pyrkii sisämarkkinoidensa kautta säilyttämään oman asemansa kansainvälispoliittisessa järjestelmässä. Tulosten perusteella voidaan myös todeta yhteisen velkainstru mentin lisäämän integraation tukevan Andrew Moravcsikin liberaalin intergovermentalismin teoriaa EU:n integraatiosta, jossa yksittäiset jäsenmaat pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa kansainvälispoliittisessa järjestelmässä EU:n ja etenkin EU:n talouden kautta.