Ilmastonmuutos eduskuntapuolueiden puolueohjelmissa 1986–2018
Laiho, Katri (2021)
Laiho, Katri
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263507
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten puolueiden ilmastopolitiikkaa ja sen muuttumista vuosina 1986–2018. Tarkastelu kohdistuu kahdeksaan suurimpaan eduskuntapuolueeseen, jotka ovat Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus, Perussuomalaiset, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto, Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Suomen Kristillisdemokraatit. Tutkimusaineisto koostuu kyseisellä aikavälillä julkaistuista puolueohjelmista, joissa ilmastonmuutosta käsitellään. Aineistoksi rajautui 205 ohjelmaa, ja ohjelmat jakautuvat ajallisesti siten, että 1980-luvulta ohjelmia on 6, 1990-luvulta 22, 2000-luvulta 70 ja 2010-luvulta 107. Eniten ohjelmia on vihreiltä (49 ohjelmaa) ja vähiten perussuomalaisilta (9 ohjelmaa).
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään yhteiskunnallisten kysymysten politisoitumiseen liittyvää käsitteistöä sekä ilmastonmuutosta yhteiskunnallisena ilmiönä. Tulkitsevan politiikka-analyysin ja diskurssianalyysin avulla on selvitetty puolueiden ilmastopolitiikan vaiheita ja etenemistä sekä sitä, millaisena poliittisena kysymyksenä ilmastonmuutos puolueohjelmissa näyttäytyy.
1980-luvun lopussa ja 1990-luvulla ilmaston muuttuminen huomioitiin ohjelmissa osana puolueiden ympäristöpolitiikkaa, mutta ilmastonmuutos ei erottunut selkeästi erillisenä kysymyksenä. 2000-luvun alussa eri puolueiden – vihreitä lukuun ottamatta – ilmastonmuutokseen liittyvät kannanotot olivat vielä suppeita. 2000-luvun alkupuolella ilmastonmuutos huomioitiin kansainvälisiin sopimuksiin sitoutumisena, mutta kansallisen ja paikallisen tason toimia esitettiin vähemmän. Vihreät alkoivat nostaa ilmastonmuutosta ohjelmissa esille laajemmin 2000-luvun ensi vuosina, ja muilla puolueilla ilmastonmuutoksen käsittely lisääntyi 2000-luvun ensikymmenen lopulla.
Tutkimuksen johtopäätöksissä tarkastellaan sekä yksittäisen puolueen ilmastopolitiikan muuttumista että yleisempää ilmastopolitiikan muutosta. Vuodesta 2007 eteenpäin ilmastonmuutos on otettu esiin suurimmassa osassa puolueiden vaaliohjelmia ja kysymystä käsitellään ilmasto- ja ympäristöohjelmien lisäksi muissa erityisohjelmissa. Puolueet perustelevat ilmastotoimia erityisesti taloudellisiin vaikutuksiin vedoten, minkä lisäksi ohjelmissa on keskusteltu ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta, ydinvoimasta, liikkumisesta sekä ruoantuotannosta.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään yhteiskunnallisten kysymysten politisoitumiseen liittyvää käsitteistöä sekä ilmastonmuutosta yhteiskunnallisena ilmiönä. Tulkitsevan politiikka-analyysin ja diskurssianalyysin avulla on selvitetty puolueiden ilmastopolitiikan vaiheita ja etenemistä sekä sitä, millaisena poliittisena kysymyksenä ilmastonmuutos puolueohjelmissa näyttäytyy.
1980-luvun lopussa ja 1990-luvulla ilmaston muuttuminen huomioitiin ohjelmissa osana puolueiden ympäristöpolitiikkaa, mutta ilmastonmuutos ei erottunut selkeästi erillisenä kysymyksenä. 2000-luvun alussa eri puolueiden – vihreitä lukuun ottamatta – ilmastonmuutokseen liittyvät kannanotot olivat vielä suppeita. 2000-luvun alkupuolella ilmastonmuutos huomioitiin kansainvälisiin sopimuksiin sitoutumisena, mutta kansallisen ja paikallisen tason toimia esitettiin vähemmän. Vihreät alkoivat nostaa ilmastonmuutosta ohjelmissa esille laajemmin 2000-luvun ensi vuosina, ja muilla puolueilla ilmastonmuutoksen käsittely lisääntyi 2000-luvun ensikymmenen lopulla.
Tutkimuksen johtopäätöksissä tarkastellaan sekä yksittäisen puolueen ilmastopolitiikan muuttumista että yleisempää ilmastopolitiikan muutosta. Vuodesta 2007 eteenpäin ilmastonmuutos on otettu esiin suurimmassa osassa puolueiden vaaliohjelmia ja kysymystä käsitellään ilmasto- ja ympäristöohjelmien lisäksi muissa erityisohjelmissa. Puolueet perustelevat ilmastotoimia erityisesti taloudellisiin vaikutuksiin vedoten, minkä lisäksi ohjelmissa on keskusteltu ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta, ydinvoimasta, liikkumisesta sekä ruoantuotannosta.