Kestävä liikkuminen matkailussa: Särkänniemen alueelle Tampereen ulkopuolelta saapuvien kestävän matkaketjun mahdollistaminen

Abstract

Matkailusektorin hiilidioksidipäästöjä on kiireellinen tarve vähentää haitallisten ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Koska esimerkiksi kulkuneuvoihin liittyvä teknologia ei kehity tarpeeksi nopeasti, on tarpeen saada aikaan muutoksia ihmisten matkailukäyttäytymisessä ja kulkuneuvovalinnoissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten kotimaanmatkailijoiden liikkumistottumuksia ja saapumista Särkänniemen huvipuistoalueelle Tampereelle, sekä suunnitellaan kestävää saapumista tukeva palvelukonsepti ja prototyyppi. Tällä hetkellä noin 80 % vierailijoista saapuu Särkänniemeen omalla autolla, ja vierailijoita haluttaisiin ohjata kestävämpään saapumiseen. Tutkimuksessa keskitytään Tampereen ulkopuolelta saapuviin vierailijoihin.

Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tarkoituksena oli tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat matkailijoiden kulkuneuvovalintoihin. Tekijöitä selvitettiin kirjallisuuskatsauksen sekä käyttäjätutkimuksen avulla. Tehty käyttäjätutkimus koostui kolmesta vaiheesta. Särkänniemen vierailijoita haastateltiin paikan päällä syyslomalla 2020 järjestetyn tapahtuman aikana. Haastatteluun vastasi kahtena eri päivänä yhteensä 62 seuruetta. Syvällisempää tietoa tuovia ennalta sovittuja haastatteluja järjestettiin neljä kappaletta Tampereen ulkopuolella asuvien osallistujien kanssa, jotka olivat vierailleet Särkänniemessä edellisenä kesänä. Haastattelujen lisäksi tietoa saatiin analysoimalla Kestävän matkailun hub -hankkeen loppukesästä 2020 keräämää kyselyaineistoa. Tutkimuksen perusteella selvisi, että autoa suositaan erityisesti sen helppouden ja joustavuuden sekä julkisen liikenteen puutteiden takia. Muita vaihtoehtoja ei yleensä harkita, eivätkä matkailijat juurikaan mieti kulkuneuvovalintojensa ympäristövaikutuksia.

Toisen tutkimuskysymyksen avulla pyrittiin selvittämään, millainen matkan suunnittelun ja lippujen oston palvelu parhaiten ohjaisi käyttäjiä kestäviin valintoihin. Ajatuksena oli siis jo tutkimuksen alussa suunnitella palvelua, joka yhdistää matka- ja pääsylippujen oston. Käyttäjätutkimuksen perusteella todettiin, että palvelu voisi kiinnostaa vierailijoita, joten palvelukonseptia kehitettiin pidemmälle. Kehitetyssä konseptissa asiakkaalle esitetään julkista liikennettä hyödyntävä reittiehdotus Särkänniemen verkkosivuilla pääsylippujen oston yhteydessä, ja asiakas voi halutessaan samalla ostaa matkaliput. Palvelun havainnollistamiseksi ja arvioimiseksi tehtiin interaktiivinen prototyyppi, jossa edellä mainitut ominaisuudet ja palvelusta kertova etusivun mainos on lisätty Särkänniemen verkkosivuille. Konseptia ja prototyypin toteutusta evaluoitiin käyttäjätestauksen avulla. Testaus koostui testitehtävistä, jotka osallistujat pyydettiin suorittamaan prototyypillä, sekä tehtävien jälkeisestä haastattelusta. Evaluointeihin osallistui kuusi osallistujaa, jotka asuivat Tampereen ulkopuolella ja joiden perheeseen kuului ainakin yksi alle 15-vuotias lapsi.

Evaluoinnin perusteella palvelulla voitaisiin saavuttaa joitakin muutoksia vierailijoiden saapumisvalinnoissa, mutta toivottua vähemmän: kaksi Pirkanmaalla asuvaa osallistujaa uskoi, että palvelu voisi saada heidät saapumaan Särkänniemeen julkisilla, mutta neljä muuta osallistujaa valitsisi edelleen oman auton. Kyseisen palvelun lisäksi olisikin siis hyvä kehittää myös muita ratkaisuja, jotka saisivat myös kauempaa tai huonompien julkisten yhteyksien päästä saapuvat vierailijat valitsemaan julkiset kulkuneuvot. Mahdollisia ratkaisuja ovat useampia palveluita yhdistävät matkapaketit ja etäparkit. Palvelua tulisi kaikissa tapauksissa mainostaa laajasti, jotta tieto saavuttaisi vierailijat jo ennen vierailupäätöstä. Matkaosuuden elämyksellisyyden korostaminen sekä alennukset matkalipuissa voisivat lisätä palvelun houkuttavuutta. Myös opastuksen tulisi olla riittävää ja selkeää koko palvelun osalta, jotta vaihtoehto pystyisi vastaamaan auton tarjoamaan helppouteen sekä mielikuvissa että käytännössä.