Merkittävät oppimiskokemukset pitkäaikaisessa kansainvälisessä vapaaehtoistyössä: Tapaustutkimus Etelä-Afrikassa
Korhonen, Elli (2021)
Korhonen, Elli
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263622
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella minkälaisia merkityksellisiä oppimiskokemuksia pitkäaikaiset kansainväliset vapaaehtoistyöntekijät kertovat, sekä onko heidän oppimiskokemuksissaan nähtävissä kulttuurienvälistä oppimista. Tutkimus on tapaustutkimus, jonka kontekstina toimi Etelä-Afrikka. Tässä laadullisessa tutkimuksessa aineistona on neljä semistrukturoitua haastattelua, jotka suoritettiin Kapkaupungissa lähtevien vapaaehtoisten leirillä juuri ennen vapaaehtoisjakson päättymistä. Haastattelin neljää vuoden ajan Kapkaupungissa vapaaehtoisena työskennellyttä saksalaista nuorta, jotka olivat iältään 19-22 vuotiaita. Vapaaehtoistyöjaksot oli järjestetty ICYE (Internationa Cultural Youth Exchange) organisaation kautta ja vastaanottavana organisaationa toimi Volunteer Centre – Cape Town. Nuoret asuivat paikallisissa perheissä ja työskentelivät paikallisissa organisaatiossa, kuten lastenkodissa tai nuorisokeskuksessa.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimivat useiden eri tutkijoiden käsitykset merkityksellisistä oppimiskokemuksista ja kulttuurienvälisestä oppimisesta. Merkittävien oppimiskokemusten tutkimisessa tukeudun erityisesti Raimo Silkelän aiemmin tehtyyn tutkimukseen persoonallisesti merkittävistä oppimiskokemuksista. Kulttuurienvälisen oppimisen osalta on tehty paljon tutkimuksia ja teorioita. Kyseistä oppimista kuvaavia termejä on paljon ja ne ovat osittain päällekkäisiä. Avaankin aiemmin tehtyä tutkimusta ja erilaisia määritelmiä kulttuurienvälisestä oppimisesta ja tarkennan mitä kulttuurienvälinen oppiminen tässä tutkimuksessa tarkoittaa, koska yksiselitteistä listaa kulttuurienvälisistä taidoista ei ole.
Tutkimusfilosofisilta lähtökohdiltaan tutkimus on fenomenologinen. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin aineistolähtöisesti. Analyysissä merkityksellisistä oppimiskokemuksista muodostui neljä teemaa, jotka olivat itsetuntemus, erilaisuuden kohtaaminen, ongelmanratkaisu ja oma pystyvyys sekä itsenäistyminen.
Tulosten mukaan vapaaehtoisvuoden aikana koettiin paljon merkittäviä oppimiskokemuksia. Ulkomailla kertyneen oppimisen koettiin olevan ainutkertaista sekä tunnepitoista. Sosiaaliset suhteet olivat tärkeässä osassa kokemusta ja oppimiskokemuksia raportoitiin niin hostperheessä, työpaikalla kuin vapaa-ajallakin. Osalla nuorista oppiminen oli tiedostetumpaa ja tavoitteellisempaa kuin toisilla. Etelä-Afrikka nähtiin tärkeänä kontekstina kokemuksille niin hyvässä kuin pahassa. Maan erityinen historia ja sen heijastuminen tämänhetkiseen poliittiseen tilanteeseen, laittoivat vapaaehtoiset pohtimaan yhteiskuntaa, jossa he itse olivat varttuneet sekä maailman tilannetta laajemmin. Vapaaehtoiset kertoivat myös monista haasteista ja vaikeista kokemuksista vuoden aikana sekä kuinka vuosi uudessa ympäristössä ilman tuttuja tukiverkkoja oli vahvistanut luottamusta itseen sekä ollut tärkeä itsenäistymiskokemus. Vuosi oli ollut kaikille lopulta positiivinen ja merkityksellinen kokemus. Oppimiskokemuksista oli myös nähtävissä paljon kulttuurienvälistä oppimista, vaikka opittu ei välttämättä vastannut sitä mitä kulttuurienvälisyydeltä odotettiin. Vapaaehtoiset kertoivat niin muutoksissa asenteissa, kuten avoimuudessa ja ennakkoluulojen tiedostamisessa, kuin ymmärryksen kasvamisesta ja taidoissa kohdata erilaisuutta.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimivat useiden eri tutkijoiden käsitykset merkityksellisistä oppimiskokemuksista ja kulttuurienvälisestä oppimisesta. Merkittävien oppimiskokemusten tutkimisessa tukeudun erityisesti Raimo Silkelän aiemmin tehtyyn tutkimukseen persoonallisesti merkittävistä oppimiskokemuksista. Kulttuurienvälisen oppimisen osalta on tehty paljon tutkimuksia ja teorioita. Kyseistä oppimista kuvaavia termejä on paljon ja ne ovat osittain päällekkäisiä. Avaankin aiemmin tehtyä tutkimusta ja erilaisia määritelmiä kulttuurienvälisestä oppimisesta ja tarkennan mitä kulttuurienvälinen oppiminen tässä tutkimuksessa tarkoittaa, koska yksiselitteistä listaa kulttuurienvälisistä taidoista ei ole.
Tutkimusfilosofisilta lähtökohdiltaan tutkimus on fenomenologinen. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin aineistolähtöisesti. Analyysissä merkityksellisistä oppimiskokemuksista muodostui neljä teemaa, jotka olivat itsetuntemus, erilaisuuden kohtaaminen, ongelmanratkaisu ja oma pystyvyys sekä itsenäistyminen.
Tulosten mukaan vapaaehtoisvuoden aikana koettiin paljon merkittäviä oppimiskokemuksia. Ulkomailla kertyneen oppimisen koettiin olevan ainutkertaista sekä tunnepitoista. Sosiaaliset suhteet olivat tärkeässä osassa kokemusta ja oppimiskokemuksia raportoitiin niin hostperheessä, työpaikalla kuin vapaa-ajallakin. Osalla nuorista oppiminen oli tiedostetumpaa ja tavoitteellisempaa kuin toisilla. Etelä-Afrikka nähtiin tärkeänä kontekstina kokemuksille niin hyvässä kuin pahassa. Maan erityinen historia ja sen heijastuminen tämänhetkiseen poliittiseen tilanteeseen, laittoivat vapaaehtoiset pohtimaan yhteiskuntaa, jossa he itse olivat varttuneet sekä maailman tilannetta laajemmin. Vapaaehtoiset kertoivat myös monista haasteista ja vaikeista kokemuksista vuoden aikana sekä kuinka vuosi uudessa ympäristössä ilman tuttuja tukiverkkoja oli vahvistanut luottamusta itseen sekä ollut tärkeä itsenäistymiskokemus. Vuosi oli ollut kaikille lopulta positiivinen ja merkityksellinen kokemus. Oppimiskokemuksista oli myös nähtävissä paljon kulttuurienvälistä oppimista, vaikka opittu ei välttämättä vastannut sitä mitä kulttuurienvälisyydeltä odotettiin. Vapaaehtoiset kertoivat niin muutoksissa asenteissa, kuten avoimuudessa ja ennakkoluulojen tiedostamisessa, kuin ymmärryksen kasvamisesta ja taidoissa kohdata erilaisuutta.