Kosmisen kauhun elementtien kääntäminen: H.P. Lovecraft -käännösten vertailututkimus
Mälkki, Hermanni (2021)
2021
Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriohjelma - Master's Programme in English Language and Literature
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263542
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkin kahden eri H. P. Lovecraftin suomenkielisen käännösten eroavaisuuksia ja niiden vaikutuksia alkutekstin sisältämiin affektiivisiin elementteihin. Keräsin aineistoni vuonna 1988 julkaistusta novellikokoelmasta Temppeli ja muita kertomuksia sekä vuoden 2009 kokoelmasta Varjo menneisyydestä ja muita kertomuksia. Aineistoni koostuu viidestä eri kummassakin kokoelmassa esiintyvästä tarinasta poimituista katkelmista.
Tutkimuksen teoria on koottu kahdelta eri suunnalta. Ensimmäinen näistä on kauhukirjallisuuden yleinen teoria, kuten Noël Carrollin (1990) teos Philosophy of Horror or Paradoxes of the Heart, joka käsittelee syitä, miksi kauhukirjallisuus houkuttelee ihmisiä negatiivisista tunteistaan huolimatta. Toinen osio on taas Lovecraftin kirjallisuutta eli tarustoa käsittelevä kirjallisuus, joka kuvailee kirjailijalle tyypillisiä erikoispiirteitä ja teemoja.
Rakensin teoriakirjallisuuden pohjalta siis analyysimallin, jonka perusteella lähdin tarkastelemaan teosten eroavaisuuksia. Valikoin alkuteoksesta taruston erikoispiirteitä sisältäviä kohtauksia ja loin näin 22 eri segmenttiä, joita tarkastelin vertailevalla analyysillä, jota ohjasi keräämäni teoria kauhukirjallisuuden piirteistä ja vastaanotosta. Tässä vertailussa keskityin kahden käännöksen välisiin eroihin alkutekstin piirteiden sijaan.
Vaikka yksittäisistä segmenteistä löytyi monia erilaisia eroja ja yhtäläisyyksiä, jotka vastasivat tutkimuksen teoriaa, laajemmalla tasolla tarkasteltuna kahden suomennoksen pääasialliseksi eroksi osoittautui se, että vanhemman käännöksen termit olivat useammin alkutekstin sanoja muistuttavia vierassanoja, sekä se, että vanhempi käännös noudatteli useammin alkutekstin rakennetta, luoden monissa tapauksissa kömpelöhkön suomenkielisen rakenteen. Muut yksittäisissä segmenteissä esiintyvät piirteet näyttäytyivät sekalaisesti kahdessa käännöksessä, joten vertailuanalyysin tulokseksi tuli se, että teoksissa ei ole juurikaan makrotason eroja.
Tutkimuksen teoria on koottu kahdelta eri suunnalta. Ensimmäinen näistä on kauhukirjallisuuden yleinen teoria, kuten Noël Carrollin (1990) teos Philosophy of Horror or Paradoxes of the Heart, joka käsittelee syitä, miksi kauhukirjallisuus houkuttelee ihmisiä negatiivisista tunteistaan huolimatta. Toinen osio on taas Lovecraftin kirjallisuutta eli tarustoa käsittelevä kirjallisuus, joka kuvailee kirjailijalle tyypillisiä erikoispiirteitä ja teemoja.
Rakensin teoriakirjallisuuden pohjalta siis analyysimallin, jonka perusteella lähdin tarkastelemaan teosten eroavaisuuksia. Valikoin alkuteoksesta taruston erikoispiirteitä sisältäviä kohtauksia ja loin näin 22 eri segmenttiä, joita tarkastelin vertailevalla analyysillä, jota ohjasi keräämäni teoria kauhukirjallisuuden piirteistä ja vastaanotosta. Tässä vertailussa keskityin kahden käännöksen välisiin eroihin alkutekstin piirteiden sijaan.
Vaikka yksittäisistä segmenteistä löytyi monia erilaisia eroja ja yhtäläisyyksiä, jotka vastasivat tutkimuksen teoriaa, laajemmalla tasolla tarkasteltuna kahden suomennoksen pääasialliseksi eroksi osoittautui se, että vanhemman käännöksen termit olivat useammin alkutekstin sanoja muistuttavia vierassanoja, sekä se, että vanhempi käännös noudatteli useammin alkutekstin rakennetta, luoden monissa tapauksissa kömpelöhkön suomenkielisen rakenteen. Muut yksittäisissä segmenteissä esiintyvät piirteet näyttäytyivät sekalaisesti kahdessa käännöksessä, joten vertailuanalyysin tulokseksi tuli se, että teoksissa ei ole juurikaan makrotason eroja.